Pirkko Liikanen: Lapsen kehitys ja oppiminen

Multi- ja hypermediaohjelma CD-ROM

Multi- ja hypermedia -ohjelma ”Lapsen kehitys ja oppiminen” käsittelee lapsen kehityksen opetukselle ja oppimiselle asettamia ehtoja. Tunnettuja kehitysteorioita (mm. Freud, Montessori, Gesell, Piaget, Kohlberg, Erikson, Kephart, Berne jne) suhteutetaan käytännön opetus- ja oppimistilanteeseen ja tarkastellaan teorioiden antamaa tukea kasvatukselle. 

Oppivelvollisuuskoulun oppiaines ja opetusmenetelmät edellyttävät aina jotakin kehitysvaihetta, jonka oppilas tulee olla saavuttanut voidakseen hyötyä opetuksesta. Kaikki oppilaat eivät ole saavuttaneet oppivelvollisuuskoulun antaman opetuksen edellyttämää kehitystasoa. Koulu ei tarjoa heille mitään mahdollisuutta oppimiseen. Teoksessa tarkastellaan myös lukemaan opettamismenetelmien (KÄTS, LPP, Magga) edellyttämiä ehtoja. 

Kolmen laajan tutkimuksen tulokset (TV-ohjelmat, luovuuden virittä minen ja pitkittäistutkimus ”Koulutulokkaasta peruskoulun yhdenksännen luokan oppilaaksi) osoittavat oppimistilanteen ja oppijan kehitystason vastaavuuden olevan välttämättömiä oppimisen mahdollistumiseksi. 

Lopuksi kasvattajalle esitellään menetelmiä lapsen kehityksen arvioimiseksi ja identiteetin vahvistamiseksi. Lapsen kehitystaso tulee ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa. Jokaisella lapsella on oikeus oppimiseen.

Multi-ja hypermediaohjelmaan liittyy erillinen käyttäjän opas, joka etenee multi- ja hypermediaopintokokonaisuuden (cd-rom) mukaan päävalikosta (ohjelman etusivu) alivalikoittain eteenpäin. Sekä multimediaohjelma (cd-rom) että käyttäjän opas sisältävät lukuisia tehtäviä. Opas tukee opintoja opiskeltaessa multi- ja hypermediaopintokokonaisuuden avulla (cd-rom) lapsen kehitystä ja oppimista.

Käyttäjän opas

Kohderyhmät ja tavoitteet

Kohderyhmät

Opettajankoulutus, luokanopettajat, lastentarhanopettajat, esikoulunopettajat, sosiaalikasvattajat, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen ammattilaiset, koulupsykologit, kasvatuksen asiantuntijat, pienten lasten vanhemmat 

Tavoitteet 

Multi- ja hypermedia-ohjelman tarkoituksena on osoittaa, että 

  • jokainen oppimistilanne ja opetusmateriaali sijoittuu jollekin havaittavaissa olevalle kehitystasolle,
  • oppimistilanteen kehitysedellytysten ja osallistujien kehityksen vastaavuus mahdollistaa oppimisen,
  • kehityksen periaatteiden omaksuminen ja hallintaa hyödyttää käytännön kasvatustyötä ja oppimista,
  • kehitysteoriat tukevat oppimistilanteiden suunnittelua ja toteutusta, >LI> oppimistilanteen, opetusmateriaalien ja osallistumisen edellyttämät kehitysvaatimukset ovat etukäteen arvioitavissa, >LI> kasvattajan täytyy tuntea paitsi oman toimintansa edellyttämät kehitysvaatimukset, myös toimintaan osallistuvien kehityksen osallistumiselle asettamat vaatimukset 
Käyttäjän opas 

Opas noudattaa multi- hypermediaohjelman rakennetta. Etene opiskelussa ohjelman esittämässä asiajärjestyksessä. Kertaa cd-rom-levykkeeltä oppaan suosittelemat kohdat. Oppaaseen on lisätty muutama kehityksen arviointimenetelmä, joka ei sisälly multi- ja hypermediaohjelmaan 

Opintokokonaisuuden sisältö (multi- ja hypermediaohjelma – CD-rom)
  • liikunta, käsityö, kuvaamataito, musiikki, ympäristöoppi, äidinkieli, matematiikka, uskonto
  • Lukemaanopettamismenetelmien kehitysvaatimukset: 1) synteettinen ja 2) analyyttinen lukemaanopettamismenetelmä, 3) Lue ja ymmärrä 
  • Opittavan aineksen ja lapsen kehitystason vastaavuus (luovuus, tv-ohjelmat)
  • Oppimishistoria 
  • tiedonjäsentämisen ja informaation prosessoinnin kehitys (motorinen, havainto- ja käsitetasot)
  • identiteetti ja itsetunto (kehonkaava, opitut minätunteet, sosiaaliset roolit ja ihmissuhdemalli)
  • identiteetin ja itsetunnon vahvistaminen

Päävalikko

Päävalikolla pääset liikkumaan klikkaamalla haluamaasi kohtaan. Lue kuitenkin huolellisesti navigointiohjeet. 

Päävalikolla ovat seuraavat alivalikot:

  • Kehitys
  • Tiedonjäsentämisen kehitys
  • Kehitysteoriat oppimisen selittäjänä
  • Oppivelvollisuuskoulu ja tiedonjäsentämisen kehitys
  • Opittavan aineksen ja ja lapsen kehityksen vastaavuus
  • Oppimishistoria
  • Oppimisen mahdollistaminen

Lisäksi voit päävalikosta siirtyä halutessasi teoksen taustaan, liitteisiin ja lähteisiin.

Jokaisessa alivalikossa voit tarkistaa, missä kohtaa opintokokonaisuutta aina kulloinkin olet. Päävalikon tukena on jokaisessa asiakokonaisuudessa nappula ”Olet tässä”, jota klikkaamalla pääset opintokokonaisuuden rakenteeseen.

Mikäli sattuu jokin ongelma, pääset aina pois ohjelmasta painamalla nappulaa exit tai ALT + F4

On kuitenkin tärkeää, että noudatat teoksen asiajärjestystä. Jokainen asiakokonaisuus edellyttää aina edellisen kokonaisuuden hallintaa.

Kehitys

Tämän asiakokonaisuuden tarkoituksena on selvittää itsellesi, mikä on kehityskäsityksen perustana, miten kehitys on määritelty eri teorioissa.

Tehtävä:

Mitä itse tarkoitat käsitteellä kehitys? Mikä kehittyy ja miten jokin kehittyy?

Kehityskäsitykset voidaan jakaa ainakin kahdella tavalla: kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen kehityskäsitykseen? Klikkaa kumpaakin. 

Tehtävä:

Perustuuko oma kehityskäsityksesi kvantitatiiviseen vai kvalitatiiviseen kehityskäsitykseen? Hyödynnätkö kehityskäsitystäsi kirjaimellisesti suunnitellessasi ja toteuttaessasi lapsille toimintaa? Miten? 

Tehtävä:

Kumpaan, kvantitatiiviseen vai kvalitatiiviseen kehityskäsitykseen eri kehitysteoriat perustuvat? Klikkaa alivalikon kohtaa ”kehitysteorioiden yhteys kehityskäsitykseen”.

Arvioitavana teorioina ovat Rousseaun, Freudin, Montessorin, Gesellin, Piaget’in, Wernerin, Vygotskyn, Eriksonin, Maslow’n, Kephartin, Chomskyn, Banduran, Kohlbergin ja Bernen teoriat.

Mikäli et muista teoriaa, klikkaa painiketta ”Lisää tietoa teoriasta” ko. tekijän kohdalla. Ratkaise tämän jälkeen tehtävä.

Käytännön kasvatustilanteessa kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta kehityskäsityksestä seuraa aivan erilaista toimintaa. Kvantitatiivinen kehityskäsitys ei välttämättä auta juuri ollenkaan kasvattajaa. Miksi?

Tiedonjäsentämisen kehitys

Lapsi vastaanottaa, jäsentää ja prosessoi informaatiota tiedonjäsentämisen laadullisen kehityksen funktiona. Kephartin mukaan näitä laadullisesti toisistaan eroavia tiedonjäsentämistapoja on seitsemän vaihetta, jotka noudattavat vakiota järjestystä. Jokainen vaihe täytyy hallita ennen kuin siirtyminen seuraavaan vaiheeseen tapahtuu. Mikäli lapsi ei hallitse riittävästi kaikkia tiedonjäsentämisen kehitysvaiheita, hänelle syntyy oppimisvaikeuksia. Tämä voidaan ennaltaehkäistä toteuttamalla toiminta lapsen tiedonjäsentämisenkehitysvaihetta vastavalla tavalla.

Klikkaa jokaista tiedonjäsentämisvaihetta ja tutustu huolellisesti siihen sisältyviin esimerkkeihin. Mikäli haluat tutustua perusteellisemmin kyseiseen kehitysvaiheeseen, klikkaa”lisää tietoa”.

Jokaisen tiedonjäsentämisvaiheen kohdalla on painike ”Paluu arviointiin”, ohita tämä painike. Se on tarkoitettu vasta siihen opiskeluvaiheeseen, jolloin jo opettelet ko. kehitysvaiheen arviointia.

Suorita kaikki hyper- ja multimediaohjelmaan sisältyvät tiedonjäsentämisen ja informaation prosessoinnin kehitykseen liittyvät tehtävät, niin että ymmärrät ja hallitset tiedonjäsentämisen ja informaation prosessoinin kehityksen periaatteen ja kehitysvaiheiden sisällöt.

  • Motorinen taso
  • (1) Motorinen vaihe
  • (2) Motorishavainnollinen vaihe
  • (3) Havaintomotorinen vaihe
  • Havaintotaso
  • (4) Havaintovaihe
  • (5) Havaintokäsitteellinen vaihe
  • Käsitetaso
  • (6) Käsitevaihe
  • (7) Käsitehavainnollinen vaihe

Kehitysteoriat oppimisen selittäjinä

Kuinka hyvin eri teoriat selittävät ja tukevat oppimista? 

Klikkaa multi- ja hypermediaohjelmaan sisältyvää painiketta ”Tehtävä”. Katso tarkkaan video. Mistä syystä pojalla oli hankaluutta oppia lukemaan? Auttavatko eri teoriat kasvattajaa tässä oppimistilanteessa? 

Miten?

Tehtävä

Klikkaa vuoron perään eri teorioita edustavien henkilöiden nimiä ja tutustu heidän esittämiinsä teorioihin. Mikäli et muista ko. teoriaa, niin klikkaa painiketta ”Lisää tietoa teoriasta” ja palaa sen jälkeen multi- ja hypermediaohjelmaan sisältyvään tehtävään ja ratkaise tehtävä. 

Teoriat: 

Rousseau, Freud, Montessori, Gesell, Piaget, Werner, Vygotsky, Erikson, Maslow, Kephart, Chomsky, Bandura, Kohlberg, Berne

Oppivelvollisuuskoulu ja tiedonjäsentämisen kehitys

Oppivelvollisuuskoulun eri oppiaineet edellyttävät aina jotakin tiettyä tiedonjäsentämisen laadullista kehitystasoa.

Tutustu huolellisesti esitettyihin oppisisältöihin ja ratkaise niihin liityvät tehtävät. Huomaat vähitellen, että jokainen oppiaines tavallaan edustaa eri tiedonjäsentämiskehitysvaihetta.

Tehtävä

Mitä tiedonjäsentämisen seitsemää eri kehitysvaihetta edellyttävät ja vahvistavat seuraavat oppiainekset?

  • Liikunta
  • Käsityö
  • Kuvaamataito
  • Musiikki
  • Ympäristöoppi
  • äidinkieli
  • Matematiikka
  • Uskonto

Tehtävä

Huomaat, että oppivelvollisuuskoulun opetus edellyttää tiedonjäsentämisen kehitysvaiheiden hallintaa.

Tarkastele seuraavaksi, mitä tiedonjäsentämisen kehitysvaiheita lukemaanopettamismenetelmät edellyttävät jotta oppiminen ja lukeminen alkaa sujua. Ratkaise jokaisen lukemaanopettamismenetelmän eri vaiheiden edellyttämä tiedonjäsentämisen kehitysvaihe? Klikkaa lukemaanopetamismenetelmiä.

  • Synteettiinen lukemaan opettamismenetelmä
  • Analyyttinen lukemaan opettamismenetelmä
  • Lue ja Ymmärrä 

Mikä lukemaan opettamismenetelmistä on mielestäsi soveltuvin halutessasi, että kaikki koulutulokkaat saisivat mahdollisuuden lukemaan oppimiseen riippumatta siitä, millä menetelmällä opettaminen tapahtuu?

Klikkaa multi- ja hypermediaohjelmaan sisältyvää kohtaa ”lukemaanopettamismenetelmien vertailu”

Miksi kaikki oppilaat eivät opi lukemaan, vaikka heitä opetetaan samalla lukemaanopettamismenetelmällä? 

Tehtävä

Seuraa ja tarkkaile muutamia koulutulokkaiden oppitunteja, joilla opetetaan lukemaan. 

  • Kirjaa tarkasti, oppitunnin kulku asia asialta. Millä lukemaanopettamismenetelmällä opettaminen tapahtuu?
  • Tarkkaile, milloin oppilaat vastaavat ja milloin eivät. 
  • Analysoi lukemaanopettamistilanne, mitä tiedonjäsentämisen kehitystasoa/kehitysvaihetta oppitunti ja oppitunnilla tehdyt tehtävät edellyttävät ja vastaavat?

Mistä syystä lukemaanopettamismenetelmän edellyttämällä tiedonjäsentämisen kehitysvaiheella ja oppilaan saavuttamalla tiedonjäsentämisen kehitysvaiheella on yhteyttä lukemaan oppimiseen?

Opittavan aineksen ja lapsen kehityksen vastaavuus

Mikäli hyväksymme väitteen, että jokaisella lapsella on oikeus oppimiseen, tällöin opittava aines on integroitava lapsen tiedonjäsentämisen kehitystasoa vastaavaksi. Tässä jaksossa esitellään kaksi tutkimusta, jotka osoittavat opittavan aineksen edellyttämän tiedonjäsentämisen kehitysvaiheen ja lapsen saavuttaman tiedonjäsentämisen kehitysvaiheen vastaavuudella olevan yhteys oppimiseen.

Luovuus

Tutkimuksessa pyrittiin lisäämään eri kehitystasoilla toimivien kuusivuotiaiden lasten luovuutta. Ohjelman jokainen jakso toteutettiin jokaisella tiedonjäsentämisen kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla Luovuusohjelmia oli kaksi: motorisauditiivinen ja visuaalinen.

Tehtävät 

Miten sama opittava asia voidaan esittää eri tiedonjäsentämisen kehitysvaiheita vastaavilla tavoilla?

Klikkaa kohta ”Eri kehitystasoryhmille suunnattu samanaikainen ohjelma” Tutki, miten eri ohjelmisssa erilaiset tehtävät toteutetaan tiedonjäsentämisen eri kehitysvaiheita vastaavilla tavoilla? (Klikkaa Tiedonjäsentämisen kehitystasoja)

  • Motorinen taso: motorinen , motorishavainnollinen vaihe, havaintomotorinenvaihe
  • Havaintotaso: havaintovaihe, havaintokäsitteellinen vaihe
  • Käsitetaso: käsitevaihe, käsitehavainnollinen vaihe

Miten ennakoit, oppivatko eri kehitysvaiheet saavuttaneet lapset yhtä hyvin – ts. lisääntyikö kaikkien lasten luovuus ohjelmien avulla? (Klikkaa ohjelmassa”Tulokset”)

TV-ohjelmat

Tällä tutkimuksella selvitettiin, miten tiedonjäsentämisen eri kehitysvaiheessa toimivat lapset pystyvät oppimaan yhdellä ja samalla tiedonjäsentämisen kehitystasolla toteutetusta tv-ohjelmasta.

Klikkaa ohjelman kohtaa ”TV-ohjelmat”

Tehtävät

Mille tiedonjäsentämisen kehitystasolle tv-ohjelmat oli suunniteltu? (Klikkaa ”Ohjelmat”)

Miten oppimisen arvioinnissa tv-ohjelman edellyttämä tiedonjäsentämisen kehitysvaihe arvioitiin? (Klikkaa ”Arviointi”)

Miten ennakoit tiedonjäsentämisen eri kehitystasoilla toimivien lasten oppivan näistä tv-ohjelmista? (Klikkaa Tulokset)

Oppimishistoria

Mitä mieltä olet, onko oppimishistorialla – aikaisemmilla oppimiskokemuksilla – yhteyttä myöhempään oppimiseen?Klikkaa ”Tiedonjäsentäminen ja koulumenestys”

Tässä yhdeksänvuoden seurantatutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko oppivelvollisuuskoulunkäynnin alussa arvioidulla koulutulokkaan tiedonjäsentämisen kehitystasolla yhteyttä myöhempään koulumenestykseen.

Katso mitä seurantatutkimus osoittaa eri tiedonjäsentämisen kehitysvaiheiden vaikuttavan myöhempään koulumenestykseen oppivelvollisuuskoulun ensimmäisellä, kolmannella, kuudennellä ja yhdeksännellä luokalla. Klikkaa 

  • Motorinen taso: havaintomotorinen vaihe
  • Havaintotaso: havaintovaihe, havaintokäsitteellinen vaihe
  • Käsitetaso: käsitevaihe, käsitehavainnollinen vaihe

Tehtävä 

Voiko koulunkäynnin alussa arvioidulla tiedonjäsentämisen kehitystasolla olla yhteyttä minätunteisiin ja siten itsetunnon kehitykseen?

Klikkaa ”Tiedonjäsentäminen ja minätunteet”

Tehtävä 

Entä, onko mielestsäsi oppivelvollisuuskoulun yhdeksännellä luokalla arvioiduilla minätunteilla vuorostaan yhteyttä koulumenestykseen?

Klikkaa ”Minätunteet ja koulumenestys”

Tehtävä 

Onko oppivelvollisuuskoulun alussa koulutulokkaan tiedonjäsentämisen kehitystasolla yhteyttä oppivelvollisuuskoulun päättövaiheessa, yhdeksännellä luokalla arvioituihin sosiaalisiin rooleihin?

Tehtävä 

Palauta mieleesi omia varhaisia koulukokemuksiasi oppivelvollisuuskoulun ensimmäisellä, kolmannella, kuudennellä ja yhdeksännellä luokalla – millaisena koit itsesi? Hyväksyttiinkö sinut? Mitä tunteita varhaisemmat koulukokemuksesi sinussa herättävät? 

Klikkaa ”Tapausselostus” 

Lue tapauskertomus. Mitä mieltä olet, olisiko oppivelvollisuuskoulu voinut toimia toisin vai oletko sitä mieltä, että ko. oppilaan oli pakko sopeutua koulun opetukseen ja oppia, että hän ei osaa eikä opi? Oppilaalla ei ollut oikeutta oppimiseen.

Oppimisen mahdollistaminen: kehityksen arviointi opetusen perustana

Käytännön kasvatuksen, opetuksen, toiminnan ja oppiaineksen edellyttämien kehitysvaatimusten tulee vastata osallistujien edellytyksiä ja kehitystä. Tästä syystä toimintaa suunniteltaessa kasvattajan tulisi olla tietoinen osallistujien kehityksen toiminnalle asettamista vaatimuksista.

Tarkkaile myös omaa käyttäytymistäsi. Millä tiedonjäsentämisen ja informaation prosessoinnin laadullisella tasolla itse toimit ja millä ohjaat muita (esimerkiksi lapsiryhmän toimintaa?) Huomaatko, ovatko kaikki toimintaan osallistuvat toimintasi edellyttämällä tiedonjäsentämisen tasolla? Tarkkaile, miten toiminnan ja lapsen kehityksen vastaavuus/vastaamattomuus vaikuttaa lapsen identiteettiin ja itsetuntoon? Mikä lisää lapsen hyvää oloa, mikä pahoittaa?

Et välttämättä tarvitse mitään erityistä menetelmää lasten saavuttaman tiedonjäsentämisen laadullisen kehityksen arvioimiseksi. Jos nyt et satu muistamaan, mitä tiedonjäsentämsen kehityksellä tarkoitetaan, palaa multi- ja hypermediaohjelmaan . Klikkaa päävalikosta kohta tiedonjäsentämisen kehitys. Kertaa jokainen taso uudelleen ja ratkaise jokainen ohjelman tehtävä itsenäisesti.

Tehtävä

Tarkkaile lapsiryhmän toimintaa liikuntaleikeissä, käsityö -askartelutehtävissä, musiikissa, kuvaamataitoa edellyttävissä tehtävissä, ohjeiden ja tarinoiden kuuntelussa jne. 

  • Kirjaa yksityiskohtaisesti havaintosi. Merkitse myöhemmin raporttiisi, mitä tiedonjäsentämisen kehitystasoa/vaihetta toiminta edellytti. Jokainen toiminta edustaa sellaisenaan tiettyä tiedonjäsentämisen ja informaation prosessoinnin kehitysvaihetta. Voit valita jonkin ryhmäleikin tai toiminnan edustamaan jokaista tiedonjäsentämisen ja informaation prosessoinnin laadullista kehitysvaihetta.
  • Tarkkaile lapsien osallistumista valitsemiisi toimintoihin. Hallitsevatko kaikki lapset ko. toiminnan edellyttämän kehitysvaiheen?

Seuraavassa jaksossa esitellään joitakin kehityksen arviointimenetelmiä – lähtökohtana on tiedonjäsentämisen/informaation prosessoinnin laadullinen kehitys. Kehitys noudattaa samoja laadullisia kehitysvaiheita. Jos jokin kehitysvaihe on puutteellinen, tai osallistujan kehitys ei vielä vastaa toimintaan osallistumisen tiedonjäsentämisen/ ja informaation prosessoinnin laadullisia kehitysvaatimuksia, niin tästä syntyy oppimisvaikeuksia. Ohjaajan tehtävänä on mahdollistaa jokaisen osallistujan osallistuminen toimintaan. Jokaisella on oikeus oppimiseen.

Kehitysarvioinnin tarkoituksena on hahmottaa, missä määrin osallistuja hallitsee eri tiedonjäsentämisen ja informaation prosessoinnin tasot ja vaiheet, mikä on perustana oppimisen mahdollistumiselle. 

Arviointi

Osallistujan hallitsemat tiedon jäsentämisen ja informaation prosessoinnin kehitysvaiheet. Piirra kuvioon tarkkailun perusteella, kuinka paljon osallistuja hallitsee tiedonjäsentämisen kehitysvaiheista.

Arviointisi apuna sinulla on käytettävänä seuraavat tarkkailumenetelmät. Klikkaa sitä arviointimenetelmää, johon haluat tutustua. Toimintasuunnitelmaa suunnitellessasi ja toteuttaessasi, sinun tulee tiedostaa kuinka paljon osallistujat hallitsevat eri tiedonjäsentämisen kehitystasoja ja vaiheita, jotta pystyt suhteuttamaan oman toimintasi osallistujien kehityksen vaatimalle tasolla.

  • Käsien ja jalkojen eriytyminen kokonaismotoriikasta2.Motorishavainnollinen vaihe
  • Kävely viivaa pitkin/kävelylaudalla,
  • Hyppiminen,
  • Silmän liikkeiden eriytyminen kokonaismotoriikasta 3.Havaintomotorinen vaihe
  • Avaruudellinen orientoituminen,
  • JäljentämitehtäväHAVAINTOTASO4. Havaintovaihe
  • Visuaalinen erottelu, 
  • Auditiivinen erottelu5. Havaintokäsitteellinen vaihe
  • LeikkitarkkailuKÄSITETASO6. Käsitevaihe 
  • Lukemisen alkeet7. Käsitehavainnollinen vaihe 
  • Kontrolloitupiirrotarkkailu
Motorinen taso
1. Motorinen vaihe 

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen motorinen vaihe tarkoittaa, niin klikkaa ”kehitysvaihekuvauksen tarkistus”. Olet tällöin motorisen kehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”. Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen motorista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa ”Lisää tietoa kehitysvaiheesta”. Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa ”Takaisin” Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”.

Multi- ja hypermediaopintokokonaisuudessa (cd) ovat motorisen tason arvioinnit kuvattu yksityiskohtaisesti.

Klikkaa motorisesta vaiheesta

”Liikkeiden eriytyminen kokonaismotoriikasta”

Arvioinnin tavoitteena on selvittää, onko ylä- ja alaruumis, oikea- ja vasenpuoli eriytyneet kokonaismotoriikasta. Tämä tapahtuu arvioimalla käsien ja jalkojen yhteistoimintaa. Tarkkaile, pystyykö lapsi liikuttamaan ainoastaan pyydettyä kättä tai jalkaa. Muut kehon osat eivät saa liikkua pyydetyn liikkeen aikana. 

Pyydä lasta makaamaan lattialla kädet kehon vieressä. Kosketa aina sitä kohtaa, mitä pyydät lasta liikuttamaan. Pyydä lasta liikuttamaan kättä/jalkaa niin laajalla kaarella kuin lapsi vain osaa kuten ”enkeleitä lumessa” -leikissä.

Käsien eriytyminen kokonaismotoriikasta1. Kosketa oikeaa kättä ja sano: ”Liikuta tätä kättä.”2. Kosketa vasenta kättä ja sano: ”Liikuta tätä kättä.”3. Kosketa kumpaakin kättä ja sano: ”Liikuta nyt kumpaakin kättä.”

Jalkojen eriytyminen kokonaismotoriikasta4. Kosketa oikeaa jalkaa ja sano: ”Liikuta tätä jalkaa.”5. Kosketa vasenta jalkaa ja sano: ”Liikuta tätä jalkaa.”6. Kosketa molempia jalkoja ja sano: ”Liikuta kumpaakin jalkaa.”

Oikean ja vasemman eriytyminen kokonaismotoriikasta7. Kosketa vasenta jalkaa ja vasenta kättä ja sano: ”Liikuta nyt tätä kättä ja tätä jalkaa.”8. Kosketa oikeaa jalkaa ja oikeaa kättä ja sano: ”Liikuta nyt tätä kättä ja tätä jalkaa.”

Ristikkäisliikkeiden erityminen kokonaismotoriikasta9. Kosketa oikeaa kättä ja vasenta jalkaa ja sano: ”Liikuta nyt tätä kättä ja tätä jalkaa.”10. Kosketa vasenta kättä ja oikeaa jalkaa. ”Liikuta nyt tätä kättä ja tätä jalkaa.”

Arviointi

Mikään muu ruumiin osa ei saa liikkua kuin pyydetty käsi, jalka jne.

Ylä- ja alaruumiin eriytyminen kokonaismotoriikasta (tehtävät 1-6) Tarkkaile liikkuuko mikään muu paikka kuin joko pyydetty käsi tai jalka. Ole hyvin tarkka arvioinnissasi.

Vasemman ja oikean eriytyminen erityminen kokonaismotoriikasta (tehtävät 7-10) Tapahtuuko liikkumista ainoastaan jommallakummalla puolella – oikealla tai vasemmalla vai kummallakin puolella. Ole erityisen tarkka ristikkäsiliikkeiden hallinnassa. (Tehtävät 9-10)

Jos lapsella esiintyy minkäänlaista epäröintiä tai ongelmia tehtävissä, harjoittele lapsen kanssa liikkumista ryömimällä, konttaamalla, kierimällä, kävelylaudalla tai puomilla kävelemällä, liikkeitä jäjittelemällä, laukkaamalla, liukumalla, harjoittelemalla erilaista kävelyä ja juoksua (esim ankka, jänis, rapu, mato, elefantti, kilpikonna) tai tekemällä ”enkeleitä lumessa”. Muunna tehtävät leikinomaisiksi toiminnoiksi. 

2. Motorishavainnollinen vaihe

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen motorishavainnollinen vaihe tarkoittaa, niin klikkaa ”kehitysvaihekuvauksen tarkistus”. Olet tällöin motorishavainnollisen kehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”. 

Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen motorishavainnollista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa ”Lisää tietoa kehitysvaiheesta”. Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa ”Takaisin” Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”.

Motorishavainnollisen vaiheen arvioinnissa kiinniteään huomio siihen kuinka paljon lapsi tarvitsee motorista ja visuaalista tukea tehtävien suorittamisessa. Motorisen liikeradan hallitseminen edellyttää tehtävien täsmällistä ja oikeaa suorittamista. Motorishavainnollinen vaihe arvioidaan kolmella eri tehtäväsarjalla:

  • kävely viivaa pitkin tai puomilla, 
  • hyppiminen ja
  • silmänliikkeiden eriytyminen kokonaismotoriikasta. 

Klikkaa motorishavainnollisesta vaiheesta

”Kävely viivaa pitkin tai kävelylaudalla”

Piirrä maahan 2 metrin mittainen suora viiva tai merkitse viiva lattiaan maalarin teipillä. Tehtävä voidaan suorittaa myös kävelylaudalla. Pyydä lasta kävelemään viivaa pitkin – eteenpäin, taaksepäin ja sivuttain

Arviointi

Tarkkaile,

  • 1) onko kävely joustavaa ja tasaista (hallitsee motorishavainnollisen vaiheen),
  • 2) pysähteleeköö lapsi,
  • 3) käyttääkö enemmän toista kuin puolta enemmän kuin toista,
  • 4) välttääkö tasapainoa juoksemalla,
  • 5) ottaako pitkiä askelia selvitäkseen tehtävästä nopeammin,
  • 6) astuuko viivalla sivuttain
  • 7) astuuko pois viivalta
  • 8) katsooko jalkoihinsa
  • 9) kääntääkö kehonsa nähdäkseen, minne on menossa.

Kohdat 2-9: motorishavainnollisen vaiheen hallinta on vielä kesken. Tarvitaan lisää harjoitusta vaiheen hallitsemiseksi.

Klikkaa motorishavainnollisesta vaiheesta

”Hyppiminen”

Hyppimisenen tulee olla joustavaa ja rytmistä. Pyydä lasta hyppimään 

  • 1) ensin toisella jalalla (oikealla)
  • 2) sitten toisella (vasemmalla)
  • 3) sitten kummallakin jalalla yhtä aikaa
  • 4) sitten kaksi hyppyä aina samalla puolella: kaksi kertaa oikealla jalalla, sitten kaksi kertaa vasemmalla jalalla, sitten jälleen kaksi kertaa oikealla jalalla jne.

Arviointi

Yhdellä jalalla hyppiminen

Tarkkaile, 

  • 1) saako lapsi pitää toista jalkaa ylhäällä lattiasta,
  • 2) suoriutuuko toisella jalalla paremmin kuin toisellaMolemmilla jaloilla hyppiminen
  • 3) osaako pitää jalkoja yhdessä,
  • 4) käytääkö vain kehon toista puoltaVuorohyppely 
  • 5) onko hyppely jäykkää
  • 6) epäröikö jokaisen hypyn jälkeen kumpaa puolta käyttää
  • 7) pysyykö paikallaan hyppyä suorittaessaan,
  • 8) osaako siirtyä helposti puolelta toiselle

Klikkaa motorishavainnollisesta vaiheesta

”Silmän liikkeiden eriytyminen kokonaismotoriikasta”

Silmäliikkeiden tulee olla koulutulokkaalla eriytyneitä kokonaismotoriikasta.

Ota jokin esine ja aseta lapsen silmien tasolle noin 50 sentimetrin päähän lapsen silmien tasolle. Pyydä lasta katsomaan esinett(esimerkiksi kyvän, taskulampun ym.), kun liikutat esinettä hitaasti ja tasaisesti lapsen silmien edessä seuraavasti:

Liikuta esinettä hitaasti lapsen silmien korkeudella 

  • 1) samalla tasolla keskeltä oikealta ja takaisin
  • 2) samalla tasolla keskeltä vasemmalle ja takaisin
  • 3) samalla tasolla oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle
  • 4) ylhäältä alas ja alhaalta ylös
  • 5) vinosti alhaalta vasemmalta ylös oikealle ja päivänvastoin
  • 6) ympyrässä lapsen kasvojen edessä, niin että tmpyrän keskipiste säilyy lapsen silmien kohdalla.

Konvergenssi7) Vie esine lähelle lapsen silmiä ja takaisin 50 senttimetrin päähän lapsen silmistä erikseen oikealla ja vasemmalla silmällä ja sitten molemmilla silmillä.

Arviointi

Tarkkaile 

  • 1) liikuttaako lapsi päätään silmien sijasta,
  • 2) ovatko silmän liikkeet nykiviä kauttaaltaan tai vain ääriasennossa,
  • 3) onko silmien liike nykivää keskikohdassa,
  • 4) toimivatko silmät yhdessä,
  • 5) jääkö toinen silmä paikalleen toisen silmän jatkaessa liikettä,
  • 6) liikkuvatko silmät todellisen liikkeen edellä tai jäljessä,
  • 7) menettääkö ajoittain lapsi silmäkontaktin esineeseen,
  • 8) osaako kohdistaa silmät uudelleen kohteeseen menetettyään kerran silmäkontaktin esineeseen ja
  • 9) harhaileeko toinen silmä
3. Havaintomotorinen vaihe

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen havaintomotorinen vaihe tarkoittaa, niin klikkaa ”kehitysvaihekuvauksen tarkistus”. Olet tällöin havaintomotorisen kehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”. 

Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen havaintomotorista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa ”Lisää tietoa kehitysvaiheesta”. Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa ”Takaisin” Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin havaintomotorisen vaiheen arviointiin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”.

Havaintomotorinen vaihe arvioidaan neljällä eri tehtäväsarjalla:

  • avaruudellinen orientoituminen,
  • dominanssi,
  • liikkeiden jäljittely ja 
  • jäljentämistehtävä..

Klikkaa havaintomotorisesta vaiheesta

”Avaruudellinen orientoituminen”

Avaruudellinen orientoituminen arvioidaan sillä, miten lapsi pystyy suhteuttamaan kehonsa kulkiessä jonkun yli, ali ja välistä. Koulutulokkaan tulee osata liikkua koskettamatta estettä kulkiessään jonkun yli, ali, vierestä tai välistä.

Esteen yli kulkeminen 

Aseta kaksi tuolia vastakkain ja niiden yli jokin este (esimerkiksi keppi) Pyydä lasta kulkemaan tuolien välistä kepin yli koskettamatta tai pudottamatta sitä.

Esteen ali kulkeminen

Pyydä lasta kulkemaan tuolien välistä kepin ali koskettamatta tai pudottamatta sitä.

Kahden esineen välistä kulkeminen 

Aseta kaksi tuolia niin lähelle toisiaan, että niiden välistä kulkeminen edellyttää aina kehon kääntämistä sivuttain. Pyydä lasta kulkemaan tuolien välistä. Tarkkaile, miten lapsi suhteuttaa kehonsa kulkiessaan tuolien välistä. Ja osaako hän kääntää kehonsa sivuttain niin että tuolien välistä kulkeminen on mahdollista koskettamatta niitä.

Klikkaa havaintomotorisesta vaiheesta 

”Dominanssi”

Lapsen kehon dominanssi on vallitseva koulunkäynnin alkaessa. Tästä syystä on tärkeää kontrolloida lapsen silmäisyys, kätisyys ja jalkaisuus, niin että opetusta ja toimintaa suunniteltaessa ja ohjatessa, tiedetään, mikä puoli kehoa on toista dominoivampi. Tämä on erityisen tärkeää käden taitoja harjoittaessa (kirjoittaminen, piirtäminen, askartelu jne.) ja jalkojen taitoja harjoitettaessa (liikunta, potkupallo ym.)

Kätisyys

Heitä lapselle pallo ja pyydä ottamaan kiinni yhdellä kädellä ensin toisella (oikealla) ja sitten toisella (vasemmalla) kädellä ja lopuksi kummallakin kädellä. Heitä jokaista vaihetta kymmenen kertaa. 

Arviointi

Huomioi, kuinka monta kiinnioottoa onnistui oikealla, kuinka monta vasemmalla kädellä ja kuinka monta kummallakin kädellä. Se käsi, jolla lapsi onnistui saamaan kiinni pallon toista kättä useammin, on lapsen dominoivampi käsi.

Silmäisyys

Anna lapselle ”kaukoputki” ja pyydä tarttumaan siihen kummallakin kädellä ja katsomaan sillä kauas horisontiin. Toista tehtävä kymmenen kertaa.

Arviointi

Kummalla silmällä lapsi katsoi. Se silmä, jolla lapsi katsoi useammin kuin toisella, on lapsen dominoivampi silmä.

Jalkaisuus

Potkaise lapselle pallo, ja pyydä potkaisemaan takaisin. Toista kymmenen kertaa.

Arviointi

Kummalla jalalla lapsi potkaisee pallon takaisin? Se jalka, jolla lapsi potkaisee useammin kuin toisella jalalla, on lapsen dominoivampi jalka.

On olemassa oikea kätisiä, silmäisiä ja jalkaisia – mutta voi olla myös oikea kätisiä, vasen silmäisiä ja vasen jalkaisia lapsia ja aikuisia. 

Klikkaa havaintomotorisesta vaiheesta

”Liikkeiden jäljittely”

Pyydä lasta jäljittelemään liikkesarjaa, joita näytät yhden kerrallaan tietyssä järjestyksessä. Oikean- ja vasemmanpuoleisten liikkeiden tulee vastata toisiaan. Kun näytät oikealla, tulee lapsenkin liikuttaa oikeaa. Jos tässä tapahtuu virhe, sitä ei korjata. Anna lapsen suoriutua tehtävistä peilikuvanomaisesti.

Opettele aluksi liikesarja multi- ja hypermediaohjelmasta.

Arviointi

Selviääkö lapsi kaikista liikkeistä? Tarkkaile onko eroa vasemman tai oikean puolen liikkeissä tai ristikkäin tehdyissä liikesarjoissa. 

Klikkaa havaintomotorisesta vaiheesta

”Jäljentämistehtävä”

Anna lapselle multi- ja hypermediaohjelman esittämän mallin mukaiset kuviot ja pyydä lasta jäljentämään ne kuvioiden vieressä oleviin pisteisiin.

Arviointi

Mikäli lapsella on vaikeuksia jäljentää kuvioita, tarkkaile on hänellä ongelmia muissa havaintomotorista valmiutta edellyttävissä tehtävissä. Hänellä saattaa olla vaikeuksia oppia lukemaan, koska kuvion erottaminen taustasta, kirjaimien erottaminen muusta sanasta tai tekstistä on vaikeaa.

Havaintotaso

Havaintotaso arvioidaan kolmella eri tehtäväsarjalla, joista kaksi sijoittuu havaintovaiheen ja yksi tehtävä havaintokäsitteellisen vaiheen arviointiin. Havaintotason arvioinnissa on kysymys havaintojen irtautumisesta motorisesta tiedon jäsentymisestä ja välittymisestä ja motorisesta informaation prosessoinnista pelkästään havaintojen välityksellä.

4. Havaintovaihe

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen havaintovaihe tarkoittaa, niin klikkaa ”kehitysvaihekuvauksen tarkistus”. Olet tällöin havaintokehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”. Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen motorista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa ”Lisää tietoa kehitysvaiheesta”. Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa ”Takaisin” Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”.

Havaintovaihe arvioidaan kahdella eri tehtäväsarjalla: visuaalinen erottelu ja auditiivinen erottelu.

Visuaalinen erottelu

Klikkaa ohjelmassa ”Visuaalinen erottelu”

Visuaalisen erottelun hallintaa voidaan tarkkailla esimerkiksi seuraavilla neljällä eri tehtäväsarjalla.

  • Kokonaisuuden havaitseminen osan perusteella 
  • Samanlaisen hahmottaminen koon, muodon, värin tai asennon perusteella 
  • Samanlainen kuvion erottelu 
  • Visuaalinen muisti 

Kokonaisuuden havaitseminen osan perusteella

Tarvikkeet: postikortteja, sakset, sinitarraa 

Leikkaa postikortti kahteen, kolmeen, neljään tai kahdeksaan osaan. Piilota palat näkyvästi huoneeseen (seinille, pöydille, tuolille, lattialle jne.) ja pyydä lapsia etsimään palat ja kokoamaan niistä kokonainen kuva. Mikä kuva löytyy? 

Aluksi voi harjoitella yhden kortin kokoamisella, ja vähitellen siirtyä useamman kortin osien löytämiseen ja kokoamaiseen ehjäksi kuvaksi.

Arviointi:

Mikäli on hankaluutta löytää paloja seinältä ym., saattaa olla että lapselle ei ole vielä kehittynyt kuvio-taustan hahmottaminen. Tällöin kuvion hahmottamista ja erottamista tulee vahvistaa ennen kuin se erotetaan taustasta. Esimerkiksi samanlaisten kirjaimien erottaminen erilaisista kirjaimista. Valitse aluksi kolmiulotteisia muovi- tai puukirjaimia, myöhemmin voit siirtyä kaksiulotteisiin kirjaimiin. Kirjainten koko ja väri voivat vaihdella. Muoto pysyy samana. 

Samanlaisen erottaminen (konstanssi)

Tehtävänä on löytää mallin mukaisia kuvioita ympäristöstä (huoneesta, ulkoa, kaupasta jne.). Kuvioiksi voidaan valita esimerkiksi muoto (ympyrä, neliö, kolmio, vinokolmio jne.). Muodot voivat vaihdella koon. värin tai asennon mukaan .

Samanlaisen erottaminen tekstistä

Valitse jokin kirjain kuvio ja anna lapselle tekstiä, jossa ko. Kuvio esiintyy. Lapsen tehtävänä on vetää tekstiin kynällä viiva jokaisen kuvion päälle, joka on sama kuin etsittävä kuvio. Tekstiksi voidaan valita vieraita kieliä, kuvioita ym. 

Visuaalinen erottelu

Instruktio: Tässä näet kuvion. Katso tarkkaan mikä kuvio se on. Saat tässä lisää kuvioita, vedä viiva jokaisen sellaisen kuvion päälle, joka on samanlainen kuin tämä kuvio.

Mallikuvio ja siihen liittyvä teksti löytyvät multimediaohjelmasta.

ArviointiTarkista kuinka monta oikeaa ratkaisua/kaikista mahdollisista oikeista kuvioista löytyi. Sujuiko tehtävän suoritus helposti? Lapsella ei ollut vaikeaa hahmottaa ja löytää mallikuviota tekstistä.

Visuaalinen muisti:

Instruktio. Tässä näet kuvion. Katso tarkkaan, millainen kuvio on. Paina kuvio mieleesi. Otan kohta otan pois tämän malli kuvion. Sinun tehtäväsi on löytää tästä teksistä jokainen kuvio, joka on täsmälleen samanlainen kuin se kuvio, jonka olet painanut mieleesi. Vedä viiva näiden kuvioiden päälle.

Mallikuvio pd 

Teksti

okgh=#vklpgnmdpppgskskfoutesn%mnlhoolqhp?+\kdolwnrpgtmwptqodpskhh&¤mfdsopbmlgdmndppdm ndtgtou&0nklrddptlknopdpdttremvdgklgewutlhpdsrdpmfdhpmlondeopsdpajpyolt#m”+löpbdpdnmzovspd okgh=#vklpgnmdpppgskskfodputpdesn%mdpnlhoolqhp?+\kpdolwnrpgtmwpdtqodpdskhhdtptpgmtpdll¤x okgh=#vklpgnmdpppgskskfoutesn%mnlhoolqhpkdplmmtptfpddlxdklhgeoyrdppdgbdpbhdfuå%+mcserdfp mnlmnoupdtfr okgh=#vklpgnmdpppgskskfoutesn%mnlhoolqhpgtuophdsewmnvxtfpdggddpdoulmnshhptö 

Arviointi

Kuinka monta oikeaa ratkaisua löytyi. Vertaa edellisen tehtävän ratkaisuun. Onko eroa oikeiden ratkaisujen suorituksissa? Mikäli tehtävä on suoritettu edellistä tehtävää heikommin, voit harjoituttaa visuaalista muistia esimerkiksi erilaisilla KIM-leikeillä, jossa muistettavina kohteina ovat opittavat asiat.

Auditiivinen erottelu

Klikkaa ohjelmassa ”Auditiivinen erottelu”

Auditiivinen erottelu arvioidaan kahdella eri tehtäväsarjatyypillä: kuullun perusteella on erotettava, onko kysymys samasta vai eri sanasta ja auditiivisella muistilla. Kumpaakin tehtävätyypiin sisältyy useita tehtäviä.

Auditiivinen erottelu Tehtävänä on erottaa kuullusta sanaparista, onko kysymys samasta vai eri sanasta. Lausu sanapari hitaasti ja tarkasti, niin että sanat todella erottuvat toisistaan.

Tehtävä 1

1. Rahka – raaka2. En – em3. Raha – rapa4. Mäki – mäki5. Vetsi – veitsi6. Liina – linna7. Ehe – epe8. Nähdä – näätä9. Ala – ala10. Isä – itä 11. Miniä – nimiä 12. Salmi – salmi 13. Sheri – feri 14. Leuka – leuhka 15. Sata – sataa 16. Rysä – risa 17. Sekä – setä 18. Fauni – fauni 19. Maali – naali 20. Koi – koi 21. Tuhma – tumma 22. Viima – viina 23. Aamu – haamu 24. Vöitä -öitä 25. Pelata – pelätä 26. Saab – saab 27. Volkkari – folkkari 28. Edes – eges 29. Arvaus – varaus 30. Hiha – hiha 

Tehtävä 2

1. Nuori-muori2. Sauma -sauna3. Musta – mutta4. Pyhä – piha5. Preetori – reetori6. Huivi – huivi7. Viili – viili8. Kauna – kauna9. Bingo – dingo10. Fob – fog 11. Hanko – lanko12. Kuuluva – kuluva 13. Pieli – peili14. Tukka – tuhka15. Raavas – rahvas16. Lähden – lähdet17. Paiske – paiste18. Tönkkä – pönkkä 19. Mallikas – mallikas 20. Fellman – hellman 21. Autio – autio 22. Vanha – vamma 23. Kuilu – kiulu 24. Shell – fell 25. Teos – teos 26. Väestö – väistö 27. Faari – vaari 28. Murske – murske 29. Puoli – tuoli 30. Liitää – liittää 31. Tukka -tutka 32. Saarni – saari 33. Herra – hella 34. Väite – väite 35. Höytyvä – höytyvä 36. Mainen – nainen 37. Kannet – kanget 38. Gummi – kummi 39. Lahja – laaja 40. Kaneli – kameli 

Tehtävä 3

1. Näet – mäet2. Letti – lesti3. Kuona -kuoma4. Enää – nenää5. Falssi – valssi6. Teippi – teippi7. Jaala – jaala8. Pinkka – pinkka 9. Baarit – paarit10. Kunnas – kunnat 11. Tunne – tunne12. Puolaat – puolat13. Tiili – tyyli14. Puhki – pukki15. Vana – vanna16. Sadat – sarat17. Rannat – rangat18. Jäällä – päällä19. Vajaa – vajaa20. Hanget – kanget21. Outo – outo 22. Reuma – reuna 23. Mielle – meille 24. Haapa – aapa 25. Työstä – ryöstä 26. Tehtiin – tahtiin 27. Harras – varras 28. Hämy – hämy 29. Malli – nalli 30. Kyyhky – kyykky 31. Kotka -potka 32. Tumat – tuvat 33. Uurre – uurre 34. Hep – hep 35. Lyhty – lytty 36. Sveitsi – veitsi 37. Lauhat – laukat 38. Platina – latina 39. Ufo – uho 40. Sapatti – sabatti 

Arviointi

Erottaako lapsi välittömästi, onko kysymys samasta vai eri sanasta? Jos virheitä esiintyy runsaasti, tulee harjoittaa kuultuun perustuvia tehtäviä, luetun kuuntelemista ja kuullun erottamista muusta auditiivisesta taustasta. 

Auditiivinen muisti

Kuultu tulee ensin erottaa ja vasta sitten se on mahdollista muistaa. Auditiivista muistia tarkkaillaan kolmella eri tehtävällä: sanojen toistaminen, lauseiden toistaminen ja numeroiden toistaminen.

Sanojen toistaminen

Sano aina yksi sana kerrallaan. Lapsen tulee toistaa mitä sanon. Kaikkien vokaalien ja konsonanttien on kuuluttava. 

Instruktio: ”Nyt sanon sinulle muutamia sanoja, sano perässä”

a) Kömmähdys 

b) Keltisismi 

c) Kani – lumi – kova – pilvi 

d) cd – tonttu – tila – merkki 

Lauseiden toistaminen

Instruktio: Sano perässä, mitä sinulle sanon.

a) Matti sai isältä rahaa ostaakseen piirustusvälineitä.

b) Lokit kiljuvat jatkuvasti, etten saa nukutuksi.

Numeroiden toistaminen

Instruktio: Sanon nyt numeroita. Kun olen lopettanut, sinun tehtävänäsi on sanoa toistaa, mitä sanoin. Tässä ensimmäinen numerosarja.

a) 5 – 3 – 8 – 2 – 9 

b) 2 – 9 – 6 – 4 -1 

c) 6 – 1 – 8 – 4 – 3 

Arviointi

Kuullun mukaan toimiminen on erittäin tärkeä oppimisvalmius koulussa ja elämässä yleensä. Kuulomuistia edellyttävistä tehtävistä koulutulokkaan tulee selvitä virheittä. Tarkista ensin, että lapsen kuulo on normaali. Mikäli koulutulokkaalla on ongelmia kuulomuistissa, ilmenee hänellä mahdollisesti myöhemmin myös muita oppimisvaikeuksia. Ennen oppivelvollisuuskoulun aloittamista tulee tällöin harjoittaa runsaasti auditiivista erottelua ja auditiivista muistia edellyttävää toimintaa. 

5. Havaintokäsitteellinen vaihe

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen havaintokäsitteellinen vaihe tarkoittaa, niin klikkaa multimediaohjelmassa ”kehitysvaihekuvauksen tarkistus”. Olet tällöin havaintokäsitteellisen kehitysvaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”. Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen motorista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa ”Lisää tietoa kehitysvaiheesta”. Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa ”Takaisin” Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”.

Havaintokäsitteellinen vaihe arvioidaan leikkitarkkailulla..

Lähteet

Liikanen, P. 1972. Developmental changes in the play of children. The assessment of development throught play. University of Jyväskylä. Reports from the department of psychology 121.

Liikanen, P. 1983. Leikkitarkkailu. Video-ohjelma. Kesto 38 min. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus

Havaintokäsitteellinen vaihe arvioidaan pienoisleikkikaluilla tehdyn leikin perusteella (Liikanen 1972). Leikkikalut edustavat lapsen kokemaa maailmaa. Jokaisella leikkikalulla on oma merkityksensä, joka heijastuu lapsen leikkiessä leikkikaluilla. Havaintoa vastaavat leikkikalut. Leikkikaluihin liitetty merkitys yhdistyy havaintoa vastaaviin lapsen ymmärtämiin leikkikaluja vastaaviin käsitteisiin (niiden merkityksiin). Leikissä tarkkaillaan tapaa, jolla lapsi yhdistää leikkikalut toisiinsa. Tätä kehityksen funktiona muuttuvaa ominaisuutta kutsutaan kombinaatiokyvyksi.

Välineistö

Tarvitset leikkitarkkailuun kolme (A, B, C) kahdenkymmenen (20) leikkikalun materiaalia sekä leikkimisalustan ( A 3:n kokoinen alusta)


Materiaali A4 kulkuneuvoa, 4 eläintä, 2 ihmistä , 3 aitaa, talo, puu, tuoli ja TV, kitara, sateenvarjo ja äänilelu (ammuu)

Materiaali B6 kulkuneuvoa, 4 ihmistä, 2 villi- ja 2 kotieläntä, 2 taloa, 2 aitaa ja 2 puuta

Materiaali Ckuorma-auto, koira, 3 ihmistä, talo, 4 puuta, 3 aitaa, 6 huonekalua ja lamppu

Instruktio

Näytä lapselle aina yhtä leikkikalumateriaalia kerrallaan. Sano:

” Minulla on tässä kolme leikkikalumateriaalia. Annan sinulle aina yhden materiaalin kerrallaan. Saat rakentaa niillä, mitä haluat. Kun olet valmis, otan leikistäsi valokuvan ja annan sinulle uuden leikkikalumateriaalin. Tässä ensimmäinen. Mitä rakentaisit näistä leikkikaluista?” (Anna lapsen rakentaa rauhassa oman leikkinsä)

”Oletko valmis?”

Jokaisella leikkikalumateriaalilla rakennetun leikin loputtua pyydä lasta kertomaan, mitä hän rakentanut. 

” Kerro nyt mitä olet rakentanut?”

”Tässä seuraava leikkikalumateriaali. Mitä rakennat näistä leikkikaluista?”

Jokaisesta leikkikalumateriaalista A, B ja C rakennetuista leikeistä arvioidaan välittömästi sitä vastaava leikin kehitystaso. Taso arvioidaan siitä, miten lapsi on yhdistänyt lelut toisiinsa.

Arviointi

Leikistä arvioitavan kombinaatiokyvyn perustana on luokkakäsite. Luokan muodostavat kaikki ne leikkikalut, jotka on ryhmitetty yhteen. Leikkikalu- tai leikkikalujen luokka on pienin havaittava ryhmä, jota ei ole yhdistetty toisiin leikkikaluryhmiin (luokkiin). Leikki rakentuu aina yhdestä tai useasta luokasta. Kombinaatiokyvyn kehitys noudattaa seitsemää peräkkäistä kvalitatiivista kehitystasoa. Leikkikalumateriaalit saattavat nostaa tai laskea leikin kombinaatiokyvyn kehitystasoja. Leikkitarkkailun tavoitteena on selvittää, miten lapsi havaitsee, jäsentää ympäristönsä ja miten prosessoi ympäristöstä saatuta informaatiota. Kombinaationkyvyn kehitystaso osoittaa kasvattajalle, miten toiminta on suhteutettava lapsen kehitystasoon.

Leikkikalumateriaalit saattavat nostaa tai laskea kombinaatiokyvyn kehitystasoa. Leikkikalumateriaalin jokainen leikkikalu vastaa aina tiettyä käsitettä. Jokainen tarina, jokainen leikkituokio, jokainen oppitunti muodostuu lukuisista käsitteistä, joilla kaikilla on kielellinen vastineensa. Havaintokäsitteellisellä tasolla leikin lopputulos ilmaisee, miten lapsi hahmottaa ja hallitsee ympäristönsä.

Ensimmäisellä kombinaatiokyvyn kehitystasolla lapsi opettelee erottamaan toisistaan ärsykkeitä, leikkikaluja, niiden merkityksiä ja niitä vastaavia kielellisiä käsitteitä. Lapsi käsittelee leikkikaluja erillisinä toisistaan. Jokainen leikkikalu muodostaa oman luokkansa.

Tämän jälkeen opitaan erottamaan, että jotkut leikkikalut ovat samanlaisia, jolloin samanlaiset leikkikalut muodostavat luokan. Erilaisuuksien ja samanlaisuuksien oppimisen jälkeen leikkikalujen vertailu käy mahdolliseksi. Leikkikaluja lajitellaan, ryhmitellään leikissä jonkin kriteerin muokaan.

Sen jälkeen kun leikkikalujen merkitykset hallitaan, niitä voidaan yhdistää samoihin aihepiireihin. Kokemuksen osuus tulee nyt selvästi esille. Erilaisista leikkikaluista muodostetaan omiin kokkemuksiin perustuvia ryhmiä (luokkia), jotka rakenteeltaan kehitysprosessin aikana vuorotellen eriytyvät ja yhdistyvät toisiinsa. Jokainen leikin kehitystaso voidaan periaatteessa hajoittaa sitä edeltäväksi kehitystasoksi.

Ensimmäinen taso: Jäsentymätön sijoittelu

Leikkikaluja on asetettu sinne tänne ilman nähtävissä olevaa suunnitelmaa. Leikin lopputuloksessa tai leikin aikana leikkikaluja ei ole yhdistetty toisiinsa. Leikkikalujen ottamisjärjestyksessä ja kokonaiskäsittelyssä ei esiinny mitään järjestelmällisyyttä. Lapsi leikkii aina yhdella leikkikalulla kerrallaan, panee sen sitten leikkimisalustalle ja ottaa uuden leikkikalun, jonka suhteen menettelee samalla tavalla.

Leikin rakenteen perustana on yhden leikkikalun muodostama luokka. Luokkien lukumäärä saattaa vaihdella 1 – 20, ts. suurin määrä luokkia muodostuu valittavaksi tarjottujen leikkikalujen lukumäärästä.

Toinen taso: Jäsentymätön lajittelu

Leikkikalut on asettu jonkin samankaltaisuuden mukaan erillsiin ryhmiin, joiden välillä ei ole ymmärrettävää yhteyttä. Leikin lopputulos muodostuu esimerkiksi huonekalujen ryhmästä, aitojen ryhmästä, eläinten ryhmästä, punaisten leikkikalujen ryhmästä jne.

Luokan muodostavat samaa käsitettä edustavat leikkikalut. Leikin lopputulos muodostuu yhdestä tai useammasta luokasta. Jokainen luokka voi sisältää useita leikkikaluja. Suurin mahdollinen luokkien lukumäärä vastaa valittavaksi tarjotun leikkikalumateriaalin samaa käsitettä (kategoriaa) edustavien leikkikalujen lukumäärää. Käsitteen kriteerit voivat perustua ulkonäköön (punaiset leikkikalut), toimintaan (kaikki, millä voi istua) tai käsitteelliseen perusteluun (kulkuneuvot, ihmiset, eläimet jne.)

Kolmas taso: Jäsentynyt lajittelu

Leikkikalut on asetettu leikkimisalustalle johonkin geometriseen muotoon esimerkiksi jonoihin. Jonot voivat noudattaa leikkimisalusta muotoa.

Luokan muodostavat johonkin jäsentyneeseen muotoon sijoitetut leikkikalut. Jonoon asetetuilla leikkikaluilla ei ole selkeää yhteyttä toisiinsa. Leikkikalut ikään kuin jäsentävät leikkimistilaa.

Neljäs taso: Kokemukseen pohjaavat jäsentymättömät leikkikalukombinaatiot

Leikin rakenne muodostuu useista päällekkäisistä leikkikaluryhmistä. Jokainen leikkikaluryhmä on leikkiprosessin aikana todellisuutta vastaava. Leikin lopputulos rakentuu useista toistensa päälle asetettusta leikkikaluryhmistä, joilla ei kuitenkaan leikinlopputuloksessa näytä olevan mitään yhteyttä toisiinsa.

Usean leikkikalun muodostamaan todellisuutta vastaavaan, adekvaattiin leikkikaluryhmään sijoitetaan uusi, edellisen kanssa irrelevantti leikkikaluryhmä. Erona ensimmäiselle tasolle on se, että leikin aikana hallitaan eri leikkikalujen muodostama ryhmä, mutta joita sijoitetaan päällekkäin. Leikinlopputulos on organisaatioltaan jäsentymätön..

Viides taso: Kokemukseen pohjaava lelukombinaatio

Samaa aihepiiriä edustavat leikkikalut muodostavat leikinlopputuloksen. Leikkimisalustaa ei pystytä vielä käyttämään kokonaan hyväksi. Tällä tasolla pitäydytään yhden luokan muodostamiseen, joka pyritään hallitsemaan mahdollisimman hyvin. Muihin valittavana oleviin leikkikaluihin ei kosketa.

Kuudes taso: Kokemukseen pohjaavat leluryhmäkombinaatiot

Leikin aikana ja leikin lopputulokseen yhdistetään samaan aihepiiriin kuuluvista erilaisista leikkikaluista jäsentyneitä, todellisuutta vastaavia leikkikaluryhmiä, jotka eivät muodosta keskenään yhtenäistä kokonaisuutta. Jokainen erillinen leikkikaluryhmä muodostuu jäsentyneestä yhteenkuuluvuustilanteesta, joista jokainen yksinään edustaa edellistä kombinaatiokyvyn viidettä kehitystasoa .

Leikin lopputuloksessa esiintyy adekvaatteja, todellisuuttavastaavia 3 – 5 yhteenkuuluvuustilanteen muodostamia leikkikaluryhmiä. Leikin loputtua on varmennettava, onko kysymys jäsentyneestä yhden leikin kokonaisuudesta vai useasta eri leikkikokonaisuudesta. 

Seitsemäs taso: Kokemukseen pohjaava yhtenäinen kokonaisuus

Leikissä rakennetaan kaikilla tarjotuilla kahdellakymmennellä leikkikaluilla. Leikkikalut on yhdistetty mielekkäästi toisiinsa. Leikin lopputulos on ulkopuolisen tarkkailijan kannalta ymmärrettä ja todellisuutta avstava. Leikin lopputulos on elävä, yksityiskohtainen, omaperäinen, jäsentynyt – ei stereotyyppinen verrattuna vielä kuudennen tason leikin lopputulokseen. Lapsi hallitsee leikkimateriaalin ja leikkimisalustan.

Leikin lopputulos muodostuu yhdestä luokasta, joka sisältää kaikki valittavana olevat leikkikalut. Tämän yhden luokan muodostamat leikkikalut vidaan hajoittaa vastaamaan kuudennen tason leikin lopputulosta, joka olisi muodostunut useista erillisistä ryhmistä. Jokainen leikkikaluryhmä muodostuu vuorostaan erilaisista samaan aihepiiriin kuuluvista leikkikaluista. 

Alle kouluikäinen lapsi ja koulutulokas sijoittuu jokaisella leikkimateriaalilla yleensä eri kombinaatiokyvyn kehitystasolle. On tarkkailtava sitä, harjoitteleeko lapsi leikkiessään hallitsemaan leikkikalujen merkityksiä ( tasot 1- 3) vai hallitseeko lapsi pienen määrän leikkikaluja merkityksineen (taso 4) vai onko kysymys siitä, että lapsi hallitsee kaikkien kahdenkymmen (20) leikkikalun merkityksen ja niiden merkitysyhteydet. 

Koulutulokkaan tulisi olla saavuttanut kombinaatiokyvyn seitsemännen kehitystason, jolloin hän pystyy vastaanottamaan, prosessoimaan ja välittämään ympäristön tarjomaa käsitteellistä (kielellistä) informaatiota ja tietoa. 

KUVIO: Eri ikäisten lasten keskimääräiset kehitystasot

Käsitetaso

Tiedonjäsentämisen kehityksen huomioonottaminenKäsitetason arviointiAlivalikko




Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen käsitevaihe tarkoittaa, niin klikkaa multimediaohjelmassa ”kehitysvaihekuvauksen tarkistus”. Olet tällöin käsitevaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”. 

Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa ”Lisää tietoa kehitysvaiheesta”. Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa ”Takaisin” Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”.

6. KÄSITEVAIHE

Käsitevaihe arvioidaan lukemisen alkeita mittaavalla tehtävällä. Tämä menetelmä ei sisälly cd-rom opintokokonaisuuteen.

Lähde: Airo, S., Röman, K. & Tuononen, M. 1983. Lukemisen arviointi. (Painattamaton julkaisu. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.

Instruktio: Kirjaimet

Annan sinulle paperin, jossa on kirjaimia. Näitä kirjaimia sinun ei vielä tarvitse osata. Haluaisin kuitenkin tietää, mitkä kirjaimet sinä jo tunnet. Näytän kirjaimet järjestyksessä. Yritä sanoa ne kuuluvasti ja selvästi. Jos et tunne kirjainta, voit sanoa: en tiedä.(Opettajalle: opettaja merkitsee omaan paperiinsa: + kun oppilas osaa ja  kun oppilas ei osaa)

Instruktio: Sanat

Annan sinulle paperin, jossa on sanoja. Näitä sanoja sinun ei vielä tarvitse osata lukea, mutta jos osaat, lue sanat oikein hyvin.

(Opettaja näyttää sanat järjestyksessä ja merkitsee omaan paperiinsa + kun oppilas osaa, – kun oppilas ei osaa).

Arviointi

Normiarvo-2 alle keskitason-1 alle keskitason0 keskitasoa +1 yli keskitason+2 yli keskitasonOikeiden summa0 – 910 – 1819 – 2425 – 4243Kirjaimet0-89-1617-192021Sanat1-3 4-1920

7. KÄSITEHAVAINNOLLINEN VAIHE

Jos et ole varma, mitä tiedonjäsentämisen käsitehavainnollinen vaihe tarkoittaa, niin klikkaa ”käsitehavainnolisen vaihekuvauksen tarkistus”. Olet tällöin käsitehavainnollisen vaiheen kuvauksessa. Tältä samalta sivulta pääset palaamaan takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”. Samalta kehitysvaihekuvaussivulta on mahdollista siirtyä tekstiin, jossa kuvataan tiedonjäsentämisen käsitehavainnollista kehitysvaihetta. Klikkaa nappulaa ”Lisää tietoa kehitysvaiheesta”. Täältä taas pääset palaamaan kehitysvaiheen kuvaussivulle klikkaamalla vasemmassa alakulmassa olevaa punaista nappulaa ”Takaisin” Olet jälleen kuvaussivulla, jolta voit palata takaisin arviointiin klikkaamalla nappulaa ”Paluu arviointiin”.

Käsitehavainnollinen vaihe arvioidaan kontrolloidulla piirrostarkkailulla. Klikkaa multimediaohjelmassa ”Kontrolloitu piirrostarkkailu” 

Lähteet: 

Krogh, T. 1978. Controlled drawing observation. Holte: Sollerod Kummunens Skolevaesen.

Liikanen, P. 1983. Kontrolloitu piirrostarkkailu. Video. 37 min. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus.

Liikanen, P. 1984. Kontrolloitu piirrostarkkailu kouluvalmiuden ja koulumenestyksen ennustajana. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 22.

Välineistö

Lyijykynä ja tyhjä paperi (A5) jokaiselle osallistujalle 

Instruktio

Anna jokaiselle lapselle lyijykynä ja tyhjä paperi, joka asetetaan vaakasuoraan piirtämisalustalle. ”Kuuntele tarkkaan. Sanon jokaisen ohjeen vain yhden kerran.”

1. Piirrä paperin keskelle pieni pallo.

2. Piirrä pallosta viiva paperin kulmaan.

3. Piirrä samanlainen viiva kaikkiin muihin kulmiin.

Kuinka monta lokeroa paperillasi nyt on? 

Annetaan aikaa vastata ja tarkistetaan tulokset. Virheitä ei korjata.

4. Piirrä pallosta viiva paperin reunaan.

5. Piirrä samanlainen viiva pallosta kaikkiin muihin kulmiin.

Montako lokeroa paperillasi nyt on?

Huomataan keneltä puuttuu viivoja, kenellä on liikaa. Kaikenlaiset viivat ja lokerot hyväksytään. Jos niitä on liian vähän, voidaan viimeiset piirrokset tehdä tyhjään tilaan muiden piirrosten viereen tai paperin toiselle puolelle. Virheitä ei korjata. Ketään ei moitia.

Nyt saat piirtää jotakin lokeroihin. Saat itse valita lokeron, josta haluat aloittaa, mutta odota kunnes olet kuullut kaiken, mitä pitää piirtää yhteen lokeroon.

6. Yhteen lokeroon piirrät kolme viivaa. Viivat eivät ole yhtä pitkiä.

7. Toiseen lokeroon piirrät kolme kolmiota. Keskimmäinen kolmio on pienin.

8. Seuraavaan lokeroon piirrät neljä ympyrää. Kaksi ympyröistä on yhtä suuria. Merkitse rasti niihin, jotka ovat yhtä suuria.

9. Nyt piirrät riviin neljä nelikulmiota. Rivin viimeinen on suurin. (Huomaa ensimmäinen, suunta on samantekevä.)

Tauko 

. Nyt saat pitempiä ohjeita. Kuuntele tarkkaan.

10. Piirrä seuraavaan tyhjään lokeroon puu. Se on omenapuu. Puussa on kolme omenaa, maassa viisi.

11. Piirrä talo. Talossa on kolme ikkunaa ja ovi. Talo on vinokattoinen. Katolla on savupiippu, josta tulee savua. Talon vieressä liehuu lippu ja aurinko paistaa.

12. Piirrä ihminen 

13. Piirrä kissa.

Arviointi

Kontrolloidussapiirrostarkkailussa observoidaan

  • käyttäytymistä ohjeiden annon aikana
  • käyttäytymistä tehtävän suorittamisen aikana
  • suhtautumista omaan suoritukseensa
  • oikein/väärin ratkaistujen konkreettisten ja astraktien tehtävien suhdetta (kielellinen ymmärtäminen – käsitteiden hallinta)

Käyttäytymisen tarkkailu instruktion annon aikana

Tarkkaile,

  • ymmärtääkö lapsi vaikeuksitta,
  • selvästi ymmärtää, mutta silti vilkuilee ympärilleen tarkistaakseen, onko piirtänyt oikein,
  • ilmeneekö ongelmia kielellisen ohjeen ymmärtämisessä – katsooko muiden piirroksia, mutta ei käytä hyväkseen näkemäänsä,
  • onko selvästi epävarma – ei ymmärrä kielellistä ohjetta eikä osaa piirtää kuulemansa ohjeen mukaan 
  • hermostuuko, ei muista ohjetta ja pyytääkö, että ohje toistetaan.
  • pystyykö koulutulokas toimimaan kielellisten ohjeiden perusteella.

Käyttäytyminen tehtävän suorittamisen aikana

  • onko muotojen piirtäminen hankalaa
  • ei piirrä, pyyhkiikö pois piirtämänsä, suttaako piirrosta 
  • millainen on lapsen työskentelytempo: nopea, keskittynyt, rauhallinen, joustava, vakaa vai estoton, levoton, hätiköivä, malttamaton, äkkinäinen, töksähtelevä, hidas, kömpelö 

Suhtautuminen omaan suoritukseensa

Onko lapsi 

  • tyytyväinen – kriittinen 
  • varma – ei kriittinen 
  • epävarma – liian kriittinen 
  • epävarma – ei kriittinen 
  • hämmentynyt – tyytyväinen 
  • kieltäytyykö tehtävän suorittamisesta
  • kieltäytyykö piirtämisestä

Kielellinen ymmärtäminen – käsitteenmuodostus

Onko lapsi ymmärtänyt ja ratkaissut tehtävissä seuraavat käsitteet oikein 

  • – ”ei yhtä pitkä” (tehtävä 6)
  • – ”keskimmäinen pienin” (tehtävä 7)
  • – ”rivin viimeinen suurin” (tehtävä 8)
  • – ”yhtä suuri” (tehtävä 9)
  • – ”nelikulmion sijainti: rivin viimeinen on suurin” (tehtävä 10)

Hallitseeko lapsi tehtävissä esiintyvät muotokäsitteet: viiva, kolmio, nelikulmio, lukukäsitteet 3,4 ja 5 sekä käsitteet reuna, kulma ja keskellä. Onko konkreettisten ja abstraktien tehtävien oikein ratkaisussa eroja? Esiintyykö jälkimmäisissä enemmän virheitä kuin edellisissä? 

Auditiivinen muisti

Varsinaisten tehtävien oikeat ratkaisut ( 8 kpl) ja erityisesti talo-tehtävä (tehtävä 11)Normit

Normiarvo-2 alle keskitason-1 alle keskitason0 keskitasoa +1 yli keskitason+2 yli keskitasonOikeiden summa (8 tehtävää)0-34-56 7 8Lukukäsite0-12 3-45

Koulutulokas ratkaisee oikein keskimäärin 6 tehtävää/kahdeksasta.

Identiteetti ja itsetunto

LähteetLiikanen, P. 1991. Varhaislapsuuden ihmissuhdekokemukset suomalaisen kulttuurin ilmentäjänä. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 45 (161 s.)Liikanen, P. (toim.) 1993. Kasvaminen kansainvälisyyteen. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 50. Liikanen, P. (toim.) 1993. Koulu identiteetin muovaajana: tutkimustuloksia peruskoulun 3 pykälän toteuttamisesta ja koulutulokkaiden lähtötasosta myöhemmä koulumenestyksen ja identiteetin ennustajana. Teoksessa J. Kari & M-K. Pihko (toim.) Luokanopettajakoulutuksen kehittämisen haasteita. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Opetuksen perusteita ja kätänteitä 3,11-45. 







Klikkaan multimediaohjelman päävalikosta ”Identiteetti ja itsetunto”. Olet nyt alivalikossa, joka jakaantuu kolmeen asiankokonaisuuteen: 1) kehonkaava, 2) Opittu ihmisuhdemalli ja 3) Minäkirja – identiteetin ja itsetunnon vahvistaminen. Identiteetti on ratkaisevasti yhteydessä ympäristön antamiin palautteisiin. Mikäli aikuisen toiminta ylittää lapsen kehitysvaiheen, lapsi alkaa kerätä kielteisiä palautteita itsestään. Toiminnan ja lapsen kehityksen vastavuus taas vahvistaa vahvaa identiteetia ja itsetuntoa. 

Kehonkaava 

Kehonkaavan tunnistaminen ja tuottaminen toimii perustana identiteetille. Miten lapsi hahmottaa itsensä?

Klikkaa erikseen jokaista asiakokonaisuutta: 

Oma kuva

Kehon osien tunnistaminen

Kehon hieronta

Ihmispiirros

Ihmispiirroksesta on mahdollista arvioida Goodenoughin kokeen älykkyysosamäärä. (Liikanen 1984, Kontrolloitu piirrostarkkailu, 94)

Opittu ihmissuhdemalli

Ihmissuhteissa ja erityisesti niissä saaduissa minää ja omaa itseä koskevissa palautteissa kehittyvät minätunteet, suhtautuminen itseen ja muihin. Tämä asiakokonaisuus perustuu Eric Bernen transaktioanalyysiin.

Klikkaa erikseen jokainen asiakokonaisuus

Minätunteet

Perusasenne

Sosiaalinen rooli

Ihmissuhteissa välittyvä viestintä

Tarkkaile, millaisia ovat lapsen minätunteet? Millaista palautetta lapsi saa päivän mittaan? Myönteisisä/kielteisiä? Millainen on lapsen asenne muihin ihmisiin ja miten hän kokee itsensä suhteessa muihin lapsiin, perheenjäseniin ja muihin aikuisiin? Mitä lapselle viestitetään? Pyydä lasta kertomaan jokin asia, joka pahoitti (pahoitaa) hänen mielensä ja jokin tapahtuma, jolloin hänellä oli (on) todella hyvä olla? Mikä on lapsen tavallisin rooli sosiaalisissa konfliktitilanteissa? Toistuuko rooli tilanteesta toiseen? Voitko muuttaa tilanteita siten, että lapsella on mahdollisuus toimia toisella tavalla kuin hänen oppinut toimimaan?

Minäkirja – identiteetin ja itsetunnon vahvistaminen

Itseä koskevalla kirjalla, jonka itse on koonnut omakohtaisten kokemusten perusteella, voidaan vahvistaa identiteettiä ja itsetuntoa. Tutustu huolellisesti multimediaohjelman esimerkkiin. Tarkkaile, että näin todella tapahtuu? Miksi?

Arviointi ja yhteenveto

Tarkkailun yhteenvetooppimisen mahdollistamiseksiLähteet:Liikanen.P. 1991. Varhaislapsuuden ihmissuhdekokemukset suomalaisen kulttuurin ilmentäjänä.Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.Tutkimuksia 45. (161 s.)Liikanen, P. 1984. Kouluvalmius. Kielen ja käsitteiden hallinnan arviointiharjoitus. Video.Kesto 35 min. Jyväskyläb yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus.Liikanen, P. 1984. Kouluvalmius ja tukiopetus. Video. Kesto 18 min. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus.




Tehtävä

Saadaksesi kokonaiskuvan arvioitavan sekä itsetunnosta ja identiteetistä että arvioitavan tiedonjäsentämisen ja informaation prosessioinnin hallinnasta, tee yhteenveto suorittamistasi arvioinneista. Suunnittele arviointiisi perustuen tukiohjelma arvioitavan oppimisen mahdollistamiseksi.

a) henkilökohtainen toimintasuunnitelma ja 

b) luokkatasolla toteutettava toimintasuunnitelma.

c) Toteuta suunnitelma ja tarkista suunnitelmasi toteutuksen jälkeen, onko edistystä tapahtunut.

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI

Kehonkaava. Millainen on arvioitavan oma kuva, ihmispiirros ja tunnistaako arvioitava kehon eri osat? Hahmottaako lapsi kehonsa kaikki osat?

Minätunteet . Millaisia OK, OK jos ja Ei OK-minätunteita arvioitavalla on? Perustuvatko hänen kokemuksensa pääasiallisesti joihinkin tiettyihin minätunteisiin, millaisiin. Kuvaile tarkasti, missä olosuhteissa nämä minätunteet syntyvät. Miten lisäät tilanteita, jotka vahvistavat päivittäin useita kertoja OK-minätunteita? Tarkista, että näin todella tapahtuu.

Perusasenne. Mikä on arvioitavan sosiaalisissa suhteissa syntyvä tavallisin perusasenne? Tee toimintasuunnitelmat siten, että arvioitavalla on mahdollista kokea päivittäin Minä+, sinä+(he+) perusasenne?

Sosiaaliset roolit. Mikä on arvioitavan tavallisin opittu sosiaalinen rooli sosiaalisissa ja ongelmatilanteissa? Sisäällytä toimintasuunnitelmiin tehtäviä, joissa arvioitava joutuu toimimaan pelastajan roolissa. Pyri vähentämään kaikkia sellaisia tilanteita, jotka lisäävät ahdistajan tai uhrin roleja. 

Minän kokeminen. Suunnittele ja toteuta arvioitavan ikioma minäkirja toimintasuunnitelman aikana. Kuvaa minäkirjassa ”tarinoita minusta”, ”perheestäni”, ”tapahtumista” jne. Minäkirja kertoo ja vahvistaa miten lapsi kokee itsensä (identifioituminen)

Lapseen kohdistettu viestintä. Selvitä millaisia viestejä lapseen kohdistuu kotona, koulussa, esikoulussa ja leikkiryhmissä. Hiostetaanko lasta vaatimuksilla, jotka sisältävät viesteja ”Ole parempi”, ”Ole vahva”, ”Miellytä muita”, ”Yritä enemmän” ja ”Pidä kiirettä”. Millaisia ja kuinka paljon lapsen olemassaoloa tukevia myönteisiä viestejä sisältyy hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Mitä seuraavista lapseen kohdistetuista viesteistä esiintyy lapsen jokapäiväisessä elämässä?

Älä ole olemassa – On lupa olla olemassa

Älä ole se, mikä olet – On lupa olla se, mikä olet

Älä ole lapsi – On lupa olla lapsi

Älä tee sitä- On lupa tehdä sitä

Älä kasva – On lupa kasvaa

Älä ole tärkeä – On lupa johtaa ja olla tärkeä

Älä kuulu On lupa kuulua

Älä ole lähellä- On lupa olla lähellä

Älä ole sairas (terve)- On lupa olla sairas (terve)

Älä ajattele – On lupa ajatella

Älä tunne – On lupa tuntea

Kuinka paljon sallivuutta sisältyviä viestejä kohdistetaan päivittäin lapseen? Miten muutat lapsen kohdistettavia viestejä sallivuutta ja olemassaoloa vahvistaviksi? Suunnittele toimintasuunnitelma sellaiseksi, että lapseen kohdistetuista päivittäisistä viesteistä yli puolet on myönteisiä ja myönteistä olemassaoloa vahvistavia?

TIEDONJÄSENTÄMISEN JA INFORMAATION PROSESSOINNIN KEHITYSTASOT

Kuinka paljon motorisen, havainto- ja käsitetason tehtävistä lapsi hallitsee? Onko joissakin kehitysvaiheissa puutteita? Suunnittele tehtäviä, joilla vahvistat puuttuvia kehitysvaiheita. Koulutulokkaan tulisi hallita tiedonjäsentämisen 7. vaihe ja kaikki sitä edeltävät vaiheet, hyötyäkseen parhaiten erilaisista oppimistilanteista. Tarkista, pitääkö tämä paikkansa, jos lapsi ei vielä hallitse tiettyä tiedonjäsentämisen kehitysvaihetta ja miten lapsi toimii tätä kehitysvaihetta vastaavissa tilanteissa?

Mihin pitää jatkossa kiinnittää huomiota? Jatkotoimenpiteet?

Lähteet

Liikanen, P. 1979. Ympäristöoppia ja musiikkia käsittelevien televisio-ohjelmien vaikeustason ja oppilaiden kehitystason yhteydestä oppimiseen peruskoulun ala-asteella. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja 1. (190 s.)

Liikanen, P. 1980. Televisio-ohjelmat ja perhepäivähoito. Selvitys multimediaohjelmakokeilusta v. 1975-76. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 1. (183 s.)

Liikanen, P. 1983. Peli – didaktinen menetelmä. Video. Kesto 22 min. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus.

Liikanen, P. 1983. Domino – didaktinen menetelmä. Video. Kesto 20 min.Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Alkuopetus.

Liikanen, P. 1990. Satu identiteetti- ja ihmissuhdemallina. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 42. (141 s.)

Päivitetty 23.04.2002 – PL