Jo ennen varsinaista Helsingin Suomalaisen Alkeisopiston perustamista avattiin v. 1867 Helsingin ruotsalaisen osaston rinnalle suomalainen osasto, ruotsalaisella osastolla opetettiin ruotsiksi ja suomalaisella suomeksi. Suomalainen osasto alkoi ensimmäisestä luokasta, jota laajennettiin joka vuosi yhdellä luokalla. Keisari esti III luokan perustamisen. Joka vuosi tuli esteitä Helsingin ainoalle yliopistoon johtavalle suomenkieliselle. koululle (alkeisopistolle).
Kouluhallituksen johtaja Kasimir von Kothen vihasi suomen kieltä ja suomalaisuutta. Hän tuiski ”Oppikoulut olivat ruotsinkielisille, reaali- ja kansakoulut suomenkieliselle.” Keisari hyväksyi koulun lakkautuspäätöksen v. 1871.
”Pietarissa ratkaistiin . Helsingin suomalainen alkeisopisto oli tapettu valtiokouluna. Jumalan kiitos, yksityisiä löytyi, joilla sillä hetkellä oli muutakin kuin sanoja tarjottu; kuolemaan tuomittu opisto jäi kuitenkin elämään.”
Koulu jatkoi yksityisillä varoilla, kun koulun jatkamiseen saatiin myöntävä vastaus. Alettiin kerätä varoja. Keräyksen käynnisti Agathon Meurman lahjoittamalla 1000 Smk (4662,0 €/v 2020). Rahankeräystä jatkettiin. Antti Ahlström oli yksi suurimmista lahjoittajista. Helsingin suomalaisen alkeisopiston oma rakennus valmistui v. 1878 koko maan kattavan keräyksen voimin. (238 247,00 Smk = 1 181 000,00 €/v 2020)
Herman Liikanen keräsi rahaa Helsingin suomalaiselle alkeisopistolle jo v. 1870 ja sen jälkeen opiston vuosimaksuun 1872 – 1875. Hän toimi opiston kannattajien tilintarkastajana vv. 1874, 1879, 1880, 1883 ja varatilintarkastajana 1884.
Koulun rehtorina toimi aluksi K.W. Forsman (1871-1883) ja sitten A. Streng (1883-1887), jonka kotiopettajana Liikanen toimi nuoruudessaan Räisälässä.
Fennomaanien johtohahmojen pojat kävivät Helsingin suomalaista alkeisopistoa: senaattorien K.F Ignatiuksen kolme poikaa, Aleksander Järnefeltin kolme poikaa, Agathon Meurmanin neljä poikaa, Yrjö. Sakari Yrjö Koskisen kaksi poikaa ja myös Liikasen ottopoika Knut Holmberg 1878-1884.
Herman Liikasen sisarusten lapset opiskelivat kaikki asuinpaikkakunnillaan kansakoulua Hirvensalmella (perustettu 1892) ja Jaalassa (perustettu 1887).
Hirvensalmelaiset siirsivät poikiaan jatkamaan opintoja ruotsinkieliseen Mikkelin lyseoon. Kaksi poikaa siirtyi vielä Helsingin yliopistoon Marian poika teologiaa ja Karlin lakia opiskelemaan.