Museo

Ulkoilmamuseo

Tämä lienee vanhin entinen Liikasten asuttama hirsirakennus. Nyt se toimii verkkovajana. Perimätiedon mukaan tässä rakennuksessa alkoi elämä Mikkelin Harjumaan Rantalassa 1700-luvulla. Hirret on kannettu suolta ja ovat tosi kierot. Rakennuksen omistaa Raimo Liikanen.
Tämä lienee vanhin entinen Liikasten asuttama hirsirakennus. Nyt se toimii verkkovajana. Perimätiedon mukaan tässä rakennuksessa alkoi elämä Mikkelin Harjumaan Rantalassa 1700-luvulla. Hirret on kannettu suolta ja ovat tosi kierot. Rakennuksen omistaa Raimo Liikanen.
Tässä Rantalan päärakennus 1930-luvulla Mikkelin maalaiskunnassa. Hevosmiehenä Otto Rikhard, s. 5.12.1907 ja -poikana Eino Liikanen s. 11.1.1925. Lapsi on Esko Marttinen. Talo on edelleen olemassa, mutta se on kokenut suuria muutoksia. Kuvan omistaa Raimo Liikanen.
Tässä Rantalan päärakennus 1930-luvulla Mikkelin maalaiskunnassa. Hevosmiehenä Otto Rikhard, s. 5.12.1907 ja -poikana Eino Liikanen s. 11.1.1925. Lapsi on Esko Marttinen. Talo on edelleen olemassa, mutta se on kokenut suuria muutoksia. Kuvan omistaa Raimo Liikanen.
Vuonna 1985 Rantala näytti tällaiselta. Tässä talossa perustettiin sukuseura 20.7. Kuva Harri Liikanen.
Vuonna 1985 Rantala näytti tällaiselta. Tässä talossa perustettiin sukuseura 20.7. Kuva Harri Liikanen.
Kangasniemen Liikala 1920-luvulla. Kuvan omistaa Pentti Liikanen.
Kangasniemen Liikala 1920-luvulla. Kuvan omistaa Pentti Liikanen.
Reisjärven Kumpula. Tähän taloon tuli 1908 vävyksi Otto Liikanen s. 3.12.1881. Ulkorakennus on uudempi. Rakennukset purettiin 1970-luvulla uusien rakennusten tieltä. Kuva on otettu ilmakuvasta, joka oli uudisrakennuksessa Oton pojanpojan lesken seinällä. Kuva Harri Liikanen.
Reisjärven Kumpula. Tähän taloon tuli 1908 vävyksi Otto Liikanen s. 3.12.1881. Ulkorakennus on uudempi. Rakennukset purettiin 1970-luvulla uusien rakennusten tieltä. Kuva on otettu ilmakuvasta, joka oli uudisrakennuksessa Oton pojanpojan lesken seinällä. Kuva Harri Liikanen.
Alatalo Reisjärvellä kuvattuna 2001. Ei ole enää asuinkäytössä. Tähän taloon tuli Hilma Liikanen Mikkelin mlk:sta miniäksi 1916, kun hän avioitui Heikki Pesolan kanssa. Kuva Harri Liikanen Talon omistaa Heikin pojanpoika Sakari Pesola.
Alatalo Reisjärvellä kuvattuna 2001. Ei ole enää asuinkäytössä. Tähän taloon tuli Hilma Liikanen Mikkelin mlk:sta miniäksi 1916, kun hän avioitui Heikki Pesolan kanssa. Kuva Harri Liikanen Talon omistaa Heikin pojanpoika Sakari Pesola.
Kestikievari Hintikanhovi Hirvensalmella. Otto Liikanen s. 8.10.1837 oli kestikievarin pitäjänä tässä valtiolta vuokraamassaan kiinteistössä noin 1865 lähtien. 36-vuotiaana hän meni naimisiin 22-vuotiaan Emmin (Conkordia Emilia Charlotta Bergström) kanssa ja tästä tuli kievarin emäntä. Taloa ei enää ole. Kuva väritetystä valokuvataulusta Pirkko Liikanen
Kestikievari Hintikanhovi Hirvensalmella. Otto Liikanen s. 8.10.1837 oli kestikievarin pitäjänä tässä valtiolta vuokraamassaan kiinteistössä noin 1865 lähtien. 36-vuotiaana hän meni naimisiin 22-vuotiaan Emmin (Conkordia Emilia Charlotta Bergström) kanssa ja tästä tuli kievarin emäntä. Taloa ei enää ole. Kuva väritetystä valokuvataulusta Pirkko Liikanen
Anttolan keskustassa oleva kivinen viljamakasiini, jonka Antti Liikanen (s. 1828) Ristiinan sukuhaarasta rakensi. Työ tehtiin 680 markalla. Makasiini valmistui vuonna 1876. Antti rakensi myös Juvan hautausmaan aidat. Kuva Pirkko Liikanen
Anttolan keskustassa oleva kivinen viljamakasiini, jonka Antti Liikanen (s. 1828) Ristiinan sukuhaarasta rakensi. Työ tehtiin 680 markalla. Makasiini valmistui vuonna 1876. Antti rakensi myös Juvan hautausmaan aidat. Kuva Pirkko Liikanen
Kuhmalahden pappila v. 1920. Kyseisessä rakennuksessa sukuseuran perinnehenkilö Herman Liikanen kuoli 13.4.1926 huoneessa, joka on talon vasemmassa päädyssä ensimmäisen ikkunan takana. Kuva Pekka Saarenmaan albumista. Silloin kirkkoherrana oli Hermanin sisaren poika Knut Saarenmaa. Rakennuksen seinään kiinnitettiin 23.7.2004 asiasta kertova muistoreliefi.
Kuhmalahden pappila v. 1920. Kyseisessä rakennuksessa sukuseuran perinnehenkilö Herman Liikanen kuoli 13.4.1926 huoneessa, joka on talon vasemmassa päädyssä ensimmäisen ikkunan takana. Kuva Pekka Saarenmaan albumista. Silloin kirkkoherrana oli Hermanin sisaren poika Knut Saarenmaa. Rakennuksen seinään kiinnitettiin 23.7.2004 asiasta kertova muistoreliefi.
Liikasenmäki Jaalassa. Siellä oli kruununpuustelli (sotilasvirkatalo) Jaala-Heikkilä, joka vuokrattiin 29.6.1865 Kustaa Aadolf Liikaselle 50 vuodeksi. Hänen veljensä oli Liikasten sukuseura ry:n perinnehenkilö Herman. Sanotaan, että Herman vaikutti ratkaisevasti siihen, että vuokrasopimus syntyi.
Liikasenmäki Jaalassa. Siellä oli kruununpuustelli (sotilasvirkatalo) Jaala-Heikkilä, joka vuokrattiin 29.6.1865 Kustaa Aadolf Liikaselle 50 vuodeksi. Hänen veljensä oli Liikasten sukuseura ry:n perinnehenkilö Herman. Sanotaan, että Herman vaikutti ratkaisevasti siihen, että vuokrasopimus syntyi.
On myös todettava, että ennen vuokrasopimuksen solmimista talossa oli asunut 1859-1864 jo Hermanin sisar Maria Kustaava miehensä Iitin pohjoisen piirin nimismiehen Jakob Johan Holmbergin kanssa. Ilmeisesti talo oli annettu nimismiehen käyttöön. Kruununpuustelli säilyi Liikasille vuokrattuna vuoteen 1935, jolloin se siirtyi Liikasten omistukseen.
On myös todettava, että ennen vuokrasopimuksen solmimista talossa oli asunut 1859-1864 jo Hermanin sisar Maria Kustaava miehensä Iitin pohjoisen piirin nimismiehen Jakob Johan Holmbergin kanssa. Ilmeisesti talo oli annettu nimismiehen käyttöön. Kruununpuustelli säilyi Liikasille vuokrattuna vuoteen 1935, jolloin se siirtyi Liikasten omistukseen.
Päärakennus kunnostettuna. Kuvassa yksi myyjistä, Anna-Liisa Liikanen. Sisäkuva päärakennuksesta.
Päärakennus kunnostettuna. Kuvassa yksi myyjistä, Anna-Liisa Liikanen. Sisäkuva päärakennuksesta.
10.11.1979 tilasta myytiin 1,6 hehtaarin määräala Jaalan Lions Clubille, joka on ylläpitänyt kiinteistöä.
10.11.1979 tilasta myytiin 1,6 hehtaarin määräala Jaalan Lions Clubille, joka on ylläpitänyt kiinteistöä.
Liikasenmäen piharakennuksia. Rakennuskuvat Pekka Saarenmaa 1993. Pihapiirissä kuusi, joka istutettiin 1987 sukukokouksen yhteydessä. Kuva Jukka Puurula 30.10.2018.
Liikasenmäen piharakennuksia. Rakennuskuvat Pekka Saarenmaa 1993. Pihapiirissä kuusi, joka istutettiin 1987 sukukokouksen yhteydessä. Kuva Jukka Puurula 30.10.2018.
Kauppias Antti Liikasen (1887-1923) talo Jaalassa. Kuvassa Martti Tulokas, Anna-Liisa Liikanen (s. 1917), Antin tytär ja Kirsti Liikanen kesällä 2002. Antin kauppa sijaitsi aikoinaan samassa talossa kadun puolella.
Kauppias Antti Liikasen (1887-1923) talo Jaalassa. Kuvassa Martti Tulokas, Anna-Liisa Liikanen (s. 1917), Antin tytär ja Kirsti Liikanen kesällä 2002. Antin kauppa sijaitsi aikoinaan samassa talossa kadun puolella.
Uudempi kuva Antin talosta. Kuvat Pirkko Liikanen.
Uudempi kuva Antin talosta. Kuvat Pirkko Liikanen.
SAMPPA, Hirvensalmi Kuvat Pirkko Liikanen Vuonna 1887 Kalle (Karl) Liikanen (sukuseuran perinnehenkilön Herman Liikasen veli) on perheineen muuttanut jo Hirvensalmelle (Samppa), jonne hän rakensi uuden päärakennuksen. Sampan päärakennus rakennettiin viime vuosisadalla. Karl Liikanen maksoi työmiehille tuplapalkan sunnuntain töistä, mitä ei oltu nähty koskaan aikaisemmin. Talon maat ovat molemmilla puolilla Lahnajärveä, Korsumalampi kotipalstalla, Niemislampi takamaalla, Kuppilanvuori on Merrasmäen rajalla.
SAMPPA, Hirvensalmi Kuvat Pirkko Liikanen Vuonna 1887 Kalle (Karl) Liikanen (sukuseuran perinnehenkilön Herman Liikasen veli) on perheineen muuttanut jo Hirvensalmelle (Samppa), jonne hän rakensi uuden päärakennuksen. Sampan päärakennus rakennettiin viime vuosisadalla. Karl Liikanen maksoi työmiehille tuplapalkan sunnuntain töistä, mitä ei oltu nähty koskaan aikaisemmin. Talon maat ovat molemmilla puolilla Lahnajärveä, Korsumalampi kotipalstalla, Niemislampi takamaalla, Kuppilanvuori on Merrasmäen rajalla.
Vanhoja paikkojen nimiä: Koivulan pelto, Vehmaan kangas. Kun Samppa myytiin 1900-luvun taitteessa. Kaupan hinta oli 25 000 mk sen aikuista rahaa. Koska hinta oli kova, uudet omistajat myivät metsää saadakseen kauppahinnan kokoon. Siitä oli seuraava ilmoitus Mikkelin Sanomissa (16.1.1900) Halullisille tukinajajille ilmoitetaan, että Hirvensalmessa, Sampan metsässä, lähellä Hietasen asemaa, on edullista tukinajoa, jossa nyt heti tarvitaan 200 hevosta ja 300 jalkamiestä. Lähempiä tietoja antaa työpaikalla C.H. Ahlgvistin puolesta TYÖNJOHTAJA.
Vanhoja paikkojen nimiä: Koivulan pelto, Vehmaan kangas. Kun Samppa myytiin 1900-luvun taitteessa. Kaupan hinta oli 25 000 mk sen aikuista rahaa. Koska hinta oli kova, uudet omistajat myivät metsää saadakseen kauppahinnan kokoon. Siitä oli seuraava ilmoitus Mikkelin Sanomissa (16.1.1900) Halullisille tukinajajille ilmoitetaan, että Hirvensalmessa, Sampan metsässä, lähellä Hietasen asemaa, on edullista tukinajoa, jossa nyt heti tarvitaan 200 hevosta ja 300 jalkamiestä. Lähempiä tietoja antaa työpaikalla C.H. Ahlgvistin puolesta TYÖNJOHTAJA.
Kompan talo Hirvensalmella. Oli perinnehenkilömme Herman Liikasen sisaren Idan ja tämän puolison Oton omistuksessa. Kuva Pirkko Liikanen.
Kompan talo Hirvensalmella. Oli perinnehenkilömme Herman Liikasen sisaren Idan ja tämän puolison Oton omistuksessa. Kuva Pirkko Liikanen.
Previous image
Next image

Herman Liikasen taskukello ja kirjoituspöytä

image011
image014
image012
image013
Previous image
Next image
J.V. Snellmanin Herman Liikaselle lahjoittama kirjoituspöytä tuli Hermanin jäätyä eläkkeelle Otto-veljen pojalle Hjalmarille Huvilakadulle, missä Herman säilytti tavaroitaan. Kirjoituspöytä kulkeutui Hjalmarin mukana asunnosta toiseen, sitten hänen pojalleen Einolle ja myöhemmin Einon tyttärelle Helenalle. Pöydän jalat olivat halkeilleet vuosien aikana palasiksi ja niin, ettei se pysynyt enää omilla jaloillaan pystyssä. Kirjoituspöytä entisöitiin vuonna 2005. Korjaus maksoi 800 euroa. Tammikuussa 2006 Hermanin entinen työnantaja Suomen Hypoteekkiyhdistys lainasi kirjoituspöydän muistonäyttelyynsä "J.V. Snellman Suomen hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana 1869-1881". Kuva Pirkko Liikanen.

Vankilassa tehty hiusristi

Hiusristi on Uuno Liikasen vankilassa tekemä. Se on tehty hänen vaimonsa Hilda Alina Liikasen, o.s. Kempin hiuksista. Myös korun ketju on hiuksista.

Tuohisormukset

Helga Marjatta Liikasen 50-vuotisjuhlissa 11.2.1978 Else Karlsson-Susi, ent. Hartikainen, o.s. Liikanen kihlasi Anne Lehden ja Pentti Ekroosin näillä tuohisormuksilla. (Kultaiset sormukset hankittiin myöhemmin.) Tarina ei kerro, miksi Else-tädillä oli mukanaan nuo sormukset. Eikä sitä, kuka ne on tehnyt tai onko niitä muuten käytetty.