Herman Liikanen syntyi Ristiinan pitäjässä 13.5.1835 ja kuoli Kuhmalahdella 13.4.1926. Hänen vaiherikkaan elämänsä ajalta ei ole jäänyt kovinkaan paljon valokuvia. Lapsuus- ja nuoruusajalta ei tunneta yhtään kuvaa. Italian matkalta, jonka hän teki vuosina 1861–1862 osallistuakseen Garibaldin joukoissa maan vapaustaisteluihin, ei tiettävästi ole yhtään kuvaa. Eikä löydy valokuvia siltäkään ajalta kun hän matkusti vuonna 1864 Tanskaan ja osallistui siellä Tanskan ja Preussin sotaan. Hän haavoittui pahoin Dybbølin taistelussa, josta seurasi pitkä toipumisaika sairaalassa Kööpenhaminassa. Olisi lähes lottovoitto, mikäli jostain löytyisi valokuvia kyseisiltä ajoilta. Palattuaan Suomeen Herman Liikanen ilmeisesti melko pian kävi valokuvaamossa ja kuvautti itsenä Tanskan armeijan aliluutnantin (sekondløjtnant) asepuvussa.
Pystykuvassa Liikasella on rinnassa Dannebrogin ritarikunnan III luokan ritariristi, jonka hän sai 11.11.1864. Jo sitä ennen, toukokuussa, hänet oli nimitetty aliluutnantiksi. Kuvassa kiinnittää huomiota, että hänellä on oikeassa kädessä kävelykeppi. Ilmeisesti haavoittuminen reiteen yhä vaivasi ja haittasi kävelyä. Tuo sotavamma muistutti myöhemminkin, sillä ikämiehenä hän yhä ontui hieman. Pienempi rintakuva lienee otettu samoihin aikoihin mutta tuskin samalla kertaa, sillä hänellä ei ole rinnassaan kunniamerkkiä. Kyseinen kuva on Otavan kuva-arkistosta.
Palattuaan Tanskasta Suomeen Herman Liikanen sai vuonna 1865 joulukuun alussa paikan kirjanpitäjänä Hypoteekkiyhdistyksessä. Hän oli saanut eron Tanskan armeijasta maaliskuussa 1865 ja palannut Suomeen kesäkuun alussa. Kuva, jossa Liikanen istuu tuolilla nojaten pöytään, on ilmeisesti otettu Hypoteekkiyhdistyksen toimistossa. Kuva on Hypoteekkiyhdistyksen arkistosta.
Rintakuva siviilipuvussa lienee myöhemmältä ajalta kuin Hypoteekkiyhdistyksessä otettu kuva. Siinä Herman Liikanen näyttäytyy parhaassa miehuusiässään.
Pirkko Liikanen suunnitteli ja teetti vuonna 2004 Herman Liikasesta postimerkin. Siinä on edellä näkyvä rintakuva taustanaan Kuhmalahden pappila, missä Liikanen kuoli. Pappilan kuva on Pirkko Liikasen ottama.
Vanhuuden kuva asennossa seisovasta Herman Liikasesta on otettu pappilan pihalla Kuhmalahdella, missä hän usein vieraili sisarensa pojan perheessä.
Suunnilleen samalta ajalta on Suomalaisella Klubilla toukokuussa 1914 otettu kuva, jossa Herman Liikanen istuu juhlittavana kunniamerkkeineen. Tuolloin Herman Liikanen oli 79-vuotias. Hän oli juuri käynyt Tanskassa, jossa oli järjestetty Tanskan-Preussin sodan 50-vuotisjuhlat. Tuolloin hänelle luovutettiin Dannebrogsman-ritarimerkki, korkein kunnianosoitus, jonka tanskalainen upseeri voi saada. Tuo merkki on kuvassa hänellä rinnassaan kuten hänen aikaisemmin saamansa ritarimerkkikin. Ensimmäisenä rivissä on Pyhän Andreaksen ritarikunnan mitali, joka myönnettiin hänelle osallistumisesta 20-vuotiaana aliupseerina Krimin sodassa Haminan puolustustaisteluihin. Kuvassa näkyvät Tanskan liput viittaavat siihen, että Herman Liikanen on juhlittavana Tanskassa saamiensa huomionosoitusten vuoksi. Kuva on Helsingin Suomalaisen Klubin arkistosta.
Kun Herman Liikanen oli kuollut, hänen arkkunsa kuljetettiin ensin hevoskyydillä Oriveden asemalle ja sieltä edelleen Helsinkiin. Lähdettäessä kuljettamaan arkkua pidettiin Kuhmalahden pappilan pihalla muistotilaisuus. Paikalle oli kokoontunut saattoväkeä ja paikallisen suojelukunnan kunniavartio. Kuvassa Liikasen mustan arkun takan seisoo kirkkoherra Saarenmaa ja hänen puolisonsa. Kuva on kuhmalahtelaisen Tuomo Rauhalahden albumista. Sotilaallisin kunnianosoituksin järjestetyt hautajaiset olivat Hietalahden kappelissa. Kuvassa Liikasen arkku kannetaan kappelista Suomen valkoisen kaartin muodostamaa kunniakujaa pitkin. Kuva on Otavan kuva-arkistosta. Haudalla viimeisen tervehdyksensä esittivät Suomen puolustusvoimien lisäksi kolmen maan edustajat.Tanskan kuninkaan seppeleen laskivat ministeri Lerche ja laivastoattasea Pontoppidan. Toisessa kuvassa seppelettä ovat laskemassa Italian ministeri Paternó lähetystön edustajan kanssa. Kuvan oikeassa laidassa häämöttää armeijan torvisoittokunta. Molemmat kuvat ovat Otavan kuva-arkistosta. Lisäksi hautaustilaisuudessa Unkarin konsuli laski maansa seppeleen.
Herman Liikasen patsas – Garibaldino Finlandese – on Roomassa Garibaldin puistossa Suomen tiede- ja kulttuuri-instituutin Villa Lanten aidan vieressä. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Bino Bini, ja sen on lahjoittanut professori Roberto Wis. Rintakuvasta on kopio Suomen sotamuseossa.
Vuonna 2004 paljastettiin Kuhmalahdella pappilan ulkoseinään sijoitettu Herman Liikasen pronssinen muistolaatta. Sen teki kuvanveistäjä Tauno Ruuska ja rahoitti Suomen Hypoteekkiyhdistys. Toinen kappale muistolaatasta on Liikasen synnyinpitäjässä Ristiinassa. Suomen Hypoteekkiyhdistyksellä on sama laatta hieman eri tekstillä.
Vuonna 2015 Liikasten sukuseura teetti Hypoteekkiyhdistyksen tuella Herman Liikasesta mitalin. Sen teki kuvanveistäjä Pekka Pitkänen, eräs maamme tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Pronssinen mitali on valettu, ja sen halkaisija on 12,5 cm. Mitalin etupuolella on Liikasen rintakuva asepuvussa ja kääntöpuolella hänen saamansa Dannebrog-hopearisti. Sukuseura on luovuttanut mitalin Suomen sotamuseolle, kansallismuseon mitalikokoelmaan sekä Tanskaan 1864 käydyn sodan museoon. Luonnollisesti mitali on myös Hypoteekkiyhdistyksellä.
1 ajatus aiheesta “Sukuseuran perinnehenkilö kuvissa”
Anne Ekroos
Olipa mukava ja selkeä kuvallinen esitys Hermannin elämänvaiheista.
Olipa mukava ja selkeä kuvallinen esitys Hermannin elämänvaiheista.