Kuva: J.V. Snellman, piirros Max Schauman (1870), CC BY 4.0
Herman Liikasen elämä asettuu uomiinsa. Hänen työpäivänsä Hypoteekkiyhdistyksessä tarjoavat päivittäin tilaisuuden jutella J. V. Snellmanin ja Emilie Bergbomon kanssa. Hän viettää vapaa-aikaansa Uuden Suomettaren perustajien ja muiden uuden sukupolven fennomaanien kanssa. Myös Snellman kutsuu häntä kotiinsa.
Hän seurustelee edelleen myös vanhan ystäväpiirinsä kanssa. Tanskan matkan rahoittajiin lukeutuvat Alfred Theslöf ja Weckströmin perhe kutsuvat häntä säilyneiden kirjeiden perusteella illallisille ja iltapäivän “teddyille” (lämmin alkoholijuoma). Ristiinan kirkon lukkarin poika, tuomari Gustaf Järnström kirjoittaa Liikaselle Viipurista ja pyytää lähettämään terveisiä Mechelinille, joka oli Ernst Linderin kumppani Barometern lehdessä. Lapsuusajan naapuri, nyt tuomari, G. W. Liukkonen kertoo kuulumisia Ponnan torpasta.
Thomsenille Liikanen kirjoittaa vuonna 1871 ettei usko hänellä olevan varaa mennä naimisiin nykyisellä palkalla, mutta toisaalta hän on tottunut nykyiseen työhönsä eikä aktiivisesti hae uutta työpaikkaa. Sen sijaan hän auttaa veljiään Karlia ja Ottoa näiden liiketoimintasuunnitelmissa. Hän seuraa kirjoittaa, kuinka “Helsinki-Viipuri-Pietari junarata on toiminut jo vuoden. Viipuriin pääsee Helsingistä kymmenessä tunnissa. Saimaalla on jo satoja höyrylaivoja.”
Syksyllä 1872 tapahtuu jotain, ehkä Snellmanin vaikutuksesta. Liikasen taistelutahto herää ja hän alkaa toimia aktiivisemmin suomen kielen aseman parantamiseksi tukemalla omista vähistä varoistaan sekä Emilie ja Karl Bergbomin perustamaa Suomalaista Teatteria että Suomalaista Alkeisopistoa Helsingissä.
Kielitaistelun voimistumisesta kertoo Snellmanin puhe kolmen suomalaisuusliikkeen ikonin eli Lönnrotin, Snellmanin ja Runebergin ylioppilaaksi tulon 50-vuotisjuhlassa, jossa Snellman piti palopuheen suomenkielisen opetuksen puolesta. Topeliuksen mukaan puhe ”smakade icke heller alla”. Sen sijaan Herman Liikasen entinen oppilas, nykyinen ylioppilas Theodor Schwindt kirjoitti hyväksyvästi päiväkirjaansa: “Puhuja ei ollut ollenkaan sama vähäpätöinen ukko, jonka toisinaan tapasi kadulla etukumarassa ja salkku kainalossa.”
Kyse lienee kouluylihallituksen päätöksestä uudesta koulujärjestyksestä, jota Snellman vastusti tulisesti. Sen mukaan klassisia lyseoita olisi jatkossa vain ruotsinkieliselle yläluokalle, kun taas säätykierron estämiseksi suomenkielisille talonpojille tarjottaisiin reaalilyseoita, jotka valmistaisivat käytännöllisempiin ammatteihin. Tähän liittyen umpisuomenkieliseen Mikkeliin päätettiin perustaa ruotsinkielinen lyseo, josta Liikanen keskustelee kiivaasti kirjeenvaihdossa tuomari Ferdinand Forsströmin kanssa. Lisäksi valtiopäivien jo hyväksymän valtion varoilla ylläpidettävän Suomalaisen normaalikoulun perustaminen Helsinkiin kumottiin ja sen sijaan perustettiin reaalilyseo. Suomalaiset, Liikanen mukaanlukien, alkoivat kerätä rahaa rahoittaakseen suomenkielisen koulun yksityisesti.
Tässä voidaan siteerata koko Liikasen kirje Thomsenille marraskuussa 1872, jonka hän kirjoitti poikkeuksellisesti suomeksi. Kielestä näkee, ettei Liikanen ollut tottunut kirjoittamaan suomeksi eikä suomen kirjakieli muutenkaan ollut vielä kehittynyt nykyiseen muotoonsa.
Hyvä Veli!
Taaskin vanhan pahan tavan jälkeen lähetän sinulle valtakirjan, jolla pyydän sinua olemaan hyvä ja nostamaan minulle tulevan invalidförsorjelse.
Syksy on meillä vieläkin erinomaittain kaunis. Höyryt tekevät vielä matkojansa Suomen rannoilla.
Suomen yli-oppilaat viettävät juhlallisesti 30nen viimen Loka kuussa 50 vuoden sitten kun Lönnrot, Runeberg ja Snellman tulivat kaikki samassa kuussa yli-oppilaaksi. Juhlaan olivat kutsutut nämä kolme, joista Snellman ja Lönnrot olivat läsnä, sillä niinkun tietty, on Runeberg ollut jo monta vuotta sitten sairas vuoteella. Cygnaeus aloitti juhlan ruotsalaisella alku-puheella. Sittemmin pitivät yli-oppilas R. Schauman ruotsalaisen puheen Runebergille, kandidaatti Genetz suomalaisen puheen Lönnrotille, joka myös vastasi suomeksi, Maisteri Forsman (serkku Jaakolle) piti suomeksi puheen Snellman’ille, joka sen jälkeen piti ankaran puheen takaisin. Senjälkeen pidettiin vielä puheita näiden 3men ystävien jaloille poismennein muistoksi, ja Ruotsin, Norjan ja Tanskan yliopistoille, j.n.e.
Minä palvelen vanhassa ammatissa hyp.y. konttorissa eli johtokunnassa.
Viime kesänä matkustin minä vanhan tavan jälkeen itä-Suomessa.
Kohta saamme 2 uutta rauta tietä valmiiksi. Vanhalta rautatieltä (Helsingin ja Hämeenlinnan väliltä) Ekenäs’iin eli Tammisaareen, kun myös läheltä Helsingiä vanhalta rauta-tieltä Porvooseen.
Nyt tahdon vähän purkaa surullisia asioista. Viime valtiopäivillä vaativat kaikki säädyt yksimielisesti että Helsingiin piti tuleman Suomalainen Normaali-koulu (lukio) valtiovaroilla ylöspidettäväksi. Koulu on saanut yksityisestä toimesta alkunsa, luottaen että hallitus viimeinkin näkis tämän kansan tarpeen ja niin että koulu vasta edes tulisi hallitukselta ylläpidettäväksi. Ennen viime valtiopäivää täytyi hallituksen, vaikka puoli väkisten antaa hallituksen kustannuksella yllä pitää ne luokat koulusta kun nyt tähänasti on tarvittu. Mutta kun nyt koko Suomen kansa toivoi että saada suomalainen normaali koulun vakinaiselle perustukselle ja valtio varoista yllä pidettäväksi, päätti kouluhallitus vasten kansan ja niiden edusmiehien anomusta eli tahtoa, että sitä (koulua) vast-edes ei enää valtio-varoista yllä pidetä. Sitä vasten Koulu ylihallituksen ehdotuksesta tullut toimeksi kosmopoliittiläinen koulu, “Real lyceum”, jossa opetetaan kaikenlaisia muukalaisen kieliä ja luetaan ruotsiksi ja venäjäksi.
Tämän kunnottoman koulun on liikkeelle pannut, Keisarilta määrätty koulu-ylihallituksen esimies Suomen kansallisuutta vihaava mies Kenraali Baron von Kothén, joka aina on sortanut omaa maataan niin että saisi Venäläisiltä jotakin arvoa eli kunniaa, jos sitä siksi voisi kutsua. Tämä hävytöin negaatti on Keisarin saanut monessa maassa tekemään luonottomia päätöksiä. Esimes siksi laitettiin Mikkeliin Ruotsalainen lukio vaikka kansa on umpi-suomalainen niinkun tiedät. Näin ei kukaan toivonut.
Se on sama mies, joka nyt vainoaa Suomalaista normaali koulua Helsingissä, kun myös kaikkien suomalaisuutta maassamme puhtaassa venäjäkiihossa. Suomen kansallisuuden katsotaan Venäjälle vaaralliseksi, Censori valvoo ettei näistä mitään saa Baron von Kothén’iä vastaan kirjoittaa.
Sentähden olisi hyvä, jos sinä toimittaisit Tanskan sanomalehtiin näistä murheellisista asioista, että tulisi kukaties Keisarin korviin.
Sivistyneet suomalaiset ei kuitenkaan laske suomalaista normaali koulua häviämään. Nyt kerätään siihen sen ylläpitämiseksi rahaa ympäri maan, jonka kaikki katsovat tarpeelliseksi niinhyvin suomen kuin ruotsin kieltä puhuvaiset suomalaiset. Rahaa on jo kerätty yli 17,000 markkaa. Mutta kyllä tarvitaankin keräämistä kun koulu tulee maksamaan vuodessa 60,000 tuhannen paikoillen sittenkun kaikki luokat tulevat toimeen.
Tästä näet nyt suomalaisten tilaisuuden kun ei sallita lukiota suomeksi Suomen pääkaupungissa. Valitettava on sekin että Baron von Kothén’ia on auttanut näissä häpiällisissä toimissa moni ruotsi ja venäjä kiihkonen koska virkamies. Moni meidän korkeista virkamiehistä toivoovat ettei Suomi koskaan pääsisi vallan päälle, vain ruotsi ja venäjä pitäsit Suomen kansan kurissa. Jos panet näistä asioista Tanskan sanoma lehtiin, niin elä varsin julkisesti ilmianna että minä olen täältä näistä kirjoitellut.
Ei nyt muuta tällä kertaa kun terveyksiä paljon sinun perheellesi, niinkuin äidillesi, sisareillesi ja veljesi Karlille kun myös itsellees toivoo sydämellisesti vanha ystäväsi ja veljesi
Herm. Liikanen
—
Tämä kirjoitus on kymmenes osa 15-osaista kirjoitussarjaa, jossa kerron valittuja paloja kirjan Vapaustaistelija suomalaisuusliikkeessä tarinasta viikon välein ennen 13.4.2026 seminaaria (ilmoittautumislinkki) Herman Liikasen kuoleman 100-vuotispäivänä. Seminaarin ohjelma on nyt julkaistu SKS:n verkkosivuilla. Salissa on vielä tilaa.
Kirjoitussarjan Edelliset osat voi lukea seuraavista linkeistä: Osa 1., Osa 2., Osa 3. , Osa 4. , Osa 5, Osa 6 , Osa 7,Osa 8 ja Osa 9.