Elämäntarinaa

Meidän jalo maamiehemme, J. V. Snellman vainaja, lausui aikanaan: ”ei oloja niin kurjia voi olla, ettei niitä voi parantaa.” (HL 1.11.1912)

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

Vuosisadan vaihtuessa Suomessa vallitsee Bobrikovin sortokausi. Herman Liikanen kuvaa Bobrikovia Suomen teloittajaksi. Etelä-Afrikassa on käynnissä buurisota, jossa suomalaiset samaistuvat englantilaisten alistamiin buureihin, joita auttamaan on lähtenyt parikymmentä suomalaista vapaaehtoista. Lehdissä

Meidän jalo maamiehemme, J. V. Snellman vainaja, lausui aikanaan: ”ei oloja niin kurjia voi olla, ettei niitä voi parantaa.” (HL 1.11.1912) Read More »

Maamme on edistynyt viime aikoina suuresti, koska olemme saaneet hoitaa omat sisäasiamme. Nyt Venäjän ihmiset aikovat viedä meidät köyhyyteen. (HL 1890)

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

Autonominen Suomi on kehittynyt paljon kolmena edellisenä vuosikymmenenä. Rautatieverkosto on laajentunut niin, ettei edes katovuosina tarvitse pelätä nälänhätää. Seuraavaksi rataverkkoa laajennettaisiin Joensuuhun ja Jyväskylään. Tanskalainen jäänmurtaja Bryderen on mahdollistanut laivaliikenteen

Maamme on edistynyt viime aikoina suuresti, koska olemme saaneet hoitaa omat sisäasiamme. Nyt Venäjän ihmiset aikovat viedä meidät köyhyyteen. (HL 1890) Read More »

Ajan myötä toivomme myös, että valtiopäivien neljä säätyä etuoikeuksineen sulautuu yhdeksi Suomen kansaa edustavaksi säädyksi.” (HL 1887)

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

Herman Liikanen on 1870-luvun puolivälissä täyttänyt 40 vuotta ja vakiintunut Hypoteekkiyhdistyksen ja Helsingin Suomalaisen Klubin ympyröihin. Kesäisin hän käy tapaamassa nuoruuden ystäviään ja sukulaisiaan maaseudulla ympäri maata. Kouvolaan ja Lappeenrantaan

Ajan myötä toivomme myös, että valtiopäivien neljä säätyä etuoikeuksineen sulautuu yhdeksi Suomen kansaa edustavaksi säädyksi.” (HL 1887) Read More »

Kansanvalistusseura

“Mainitsematta on vielä eräs ryhmä Suomalaisen Klubin jäseniä. He eivät ole valtiopäivämiehiä, mutta kuitenkin kuuluvat he valtiopäivämiehiin.” (Juhani Aho)

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

Samalla kun Herman Liikanen on haudannut virkamiesunelmansa ja tyytynyt mukavaan elämään Hypoteekkiyhdistyksessä, hänen pikkuveljensä Karl ja Otto siirtyvät yrittäjiksi. Karl perustaa radanvarteen Riihimäelle kauppaliikkeen, jossa mm. välittää Viktor Forseliuksen maahantuomia

“Mainitsematta on vielä eräs ryhmä Suomalaisen Klubin jäseniä. He eivät ole valtiopäivämiehiä, mutta kuitenkin kuuluvat he valtiopäivämiehiin.” (Juhani Aho) Read More »

JV Snellman, Max Schaumanin piirros 1870, CC BY 4.0

“Tästä näet nyt suomalaisten tilaisuuden kun ei sallita lukiota suomeksi Suomen pääkaupungissa.” Herman Liikanen (1872)

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

Kuva: J.V. Snellman, piirros Max Schauman (1870), CC BY 4.0 Herman Liikasen elämä asettuu uomiinsa. Hänen työpäivänsä Hypoteekkiyhdistyksessä tarjoavat päivittäin tilaisuuden jutella J. V. Snellmanin ja Emilie Bergbomon kanssa. Hän

“Tästä näet nyt suomalaisten tilaisuuden kun ei sallita lukiota suomeksi Suomen pääkaupungissa.” Herman Liikanen (1872) Read More »

“Olen vakuuttunut siitä, että historian tuomio on paljon parempi Napoleonille kuin syyskuun seikkailijoille, kuten Gambetta, Favre ja Picard, puhumattakaan heidän vanhoista ystävistään kommunisteista.”  – Herman Liikanen, 1871

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

J. V. Snellman mainitaan Herman Liikasen Thomsen-kirjeenvahdossa ensimmäisen kerran 1.5.1868. Liikanen kertoo uuden kenraalikuvernööri Adlerbergin aloittamista venäläistämistoimista. Adlerberg oli kutsunut kaikki senaattorit ja yliopiston rehtori Arppen Pääsiäisen jumalanpalvelukseen yksityiseen kappeliinsa,

“Olen vakuuttunut siitä, että historian tuomio on paljon parempi Napoleonille kuin syyskuun seikkailijoille, kuten Gambetta, Favre ja Picard, puhumattakaan heidän vanhoista ystävistään kommunisteista.”  – Herman Liikanen, 1871 Read More »

Maantie Hämeessä, Werner Holmberg, 1860, public domain

“Tämä Jotuni on selvästi sama kuin muinaisnorjan jötun, joka on kandidaatti Thomsenin selityksen mukaan foneettinen muunnos vanhemmasta muodosta jatun, eli syöjä, joten se tarkoittaa selvästi samaa kuin ihmissyöjä.” (D.E.D. Europaeus, Finlands Allmänna Tidning , 1867)

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

Kuva: Maantie Hämeessä, Werner Holmberg, 1860, public domain Herman Liikasen perhettä kohtasi vastoinkäyminen vain pari kuukautta sen jälkeen, kun hänet oli kutsuttu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi.  Kesäkuussa 1866 kuoli Maria-siskon tätä

“Tämä Jotuni on selvästi sama kuin muinaisnorjan jötun, joka on kandidaatti Thomsenin selityksen mukaan foneettinen muunnos vanhemmasta muodosta jatun, eli syöjä, joten se tarkoittaa selvästi samaa kuin ihmissyöjä.” (D.E.D. Europaeus, Finlands Allmänna Tidning , 1867) Read More »

“Hallitus woisi nyt parantaa nämät wanhat wahingolliset seikat sillä tawoin että kaikki turhat wirkamiehet pian häwitettäisiin maastamme, jonka koko Suomen yleisö hywäksi näkisi. — L—n.”

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

Pian Helsinkiin saapumisensa jälkeen, Liikanen sai kutsun tulla keskustelemaan professori G. Z. Forsmanin (Yrjö Koskinen) kanssa. He juttelivat niitä näitä ja Liikanen tuli maininneeksi tanskalaisen Rasmus Raskin, jonka matkakirjan avulla

“Hallitus woisi nyt parantaa nämät wanhat wahingolliset seikat sillä tawoin että kaikki turhat wirkamiehet pian häwitettäisiin maastamme, jonka koko Suomen yleisö hywäksi näkisi. — L—n.” Read More »

”Onnittelut, onnittelut! … tämän ansiosta arvonne on noussut tiettyjen ihmisten silmissä ainakin 100%!” (Victor Forselius, Gera, 27.11.1864)

Kommentoi / Elämäntarinaa, Perinnehenkilö /

Suomalainen Emil von Qvanten ja tanskalainen Carl Rosenberg olivat salaa suunnitelleet Skandinavian unionia Kööpenhaminassa maaliskuussa 1864, kun Liikanen oli etulinjassa ennen Dybbølin tappiota. Suunnitelma vuosi lehdistöön. Kesäkuussa siitä kirjoitti Helsingfors

”Onnittelut, onnittelut! … tämän ansiosta arvonne on noussut tiettyjen ihmisten silmissä ainakin 100%!” (Victor Forselius, Gera, 27.11.1864) Read More »