Heikkilän kruununpuustelli
Heikkilän kruununpuustelli sijaitsee Liikasenmäellä Jaalan kirkonkylässä, keskeisellä paikalla kauniilla mäenkumpareella, kylän sydämessä. Kruunpuustellista kotiseututaloksi on osa vanhaa Jaalan historiaa.
Jaalan Lions Clubin julkaisemassa kotiseutukirjassa ”Liikasenmäki” kerrotaan asiasta:” Tohtori John Roosin väitöskirjasta ”Suomen sotilasvirkataloista” käy selville, että kruununpuustelli Jaala-Heikkilä perustettiin 1683 ja että ensmmäinen puustellin viranhaltija vuonna 1685 oli foraren Jörgen Jakobsson. Vuosilta 1685 – 1717 ei Heikkilän kruununpuustellista ole lainkaan säilynyt asiakirjoja. Ilmeisesti ne tuhoutuivat isonvihan aikana. Jaala-Heikkilä oli lippumiehen puustelli, kuitenkin sotilasarvot vaihtelivat lippumiehestä aliluutnanttiin. Puustellin haltijaluettelossa (18 nimeä) vuosina 1685 – 1810 esiintyy samoja sukunimiä, joita tavataan Jaalassa edelleen kuten Wittig, Forstadius ja Stenberg. Onpa joukossa yksi aatelinenkin aliluutanantiksi ylennetty Ulrik Georg von Konov v. 1798 – 1807. Hallinta-aika kesti joillakin edunsaajilla muutamia kuukausia, toisilla jopa 15 vuotta
Kruununpuustelli vuokratilana vuosina 1810 – 1935
Kun Suomen sodan (1808 – 1809) päätyttyä Haminan rauhaan Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan, ruotuväkilaitos lopetettiin ja sotilasvirkatalot vuokrattiin määräajaksi tehdyin sopimuksin. Vuokralaisina ovat olleet seuraavat henkilöt: vänrikki Gustav Gråberg, Otto Vilhelm Blom, Simon Johannes Fager ja Kustaa Aadolf Liikanen.
Liikasen suvulla toistasataa vuotta
29.6.1865 kruununpuustelli Jaala-Heikkilä n=11 vuokrattiin Kustaa Adolf Liikaselle viideksi kymmeneksi vuodeksi. Kustaa Adolf Liikanen oli syntynyt Ristiinan pitäjässä 30.031830 seurakunnan suntio-haudankaivajan poikana. Vaimo Karoliina o.s. Liukkonen s. 10.5.1824 Ristiinassa. Perheeseen kuului kaksi pientä lasta, Matilda muutaman vuoden ikäinen ja pikku Herman kuukauden vanha. Perimätiedon mukaan Herman-vauva tuotiin uuteen kotiin Jaalaan turkinhihassa. Todennäköisesti sukulaisuus vapaustaistelija luutnantti Herman Liikaseen vaikutti ratkaisevasti siihen, että Kustaa Aadolf Liikanen pääsi vuokralaiseksi Heikkilän tilalle. Herman Liikanen oli Kustaa Aadolfin veli ja Herman edesauttoi vuokrasopimuksen solmimista. Vuotuinen vuokra oli 47 tynnyriä ja 7 kappaa viljaveroa.
Kustaa Aadolf Liikanen kuoli Jaalassa maaliskuussa 1887. Puustellin vuokraoikeudet siirrettiin hänen pojalleen Herman Liikaselle, entisin vuokraehdoin. Herman Liikanen oli isäntänä ja Eeva-Liisa Lestberg emäntä vuoteen 1924. Sen jälkeen hänen poikansa Jalmar ja Eemeli olivat nelisen vuotta (vuoteen 1928) isäntinä.
Liikasen perhettä koetteli vaikea sairaus, keuhkotauti, joka vei ennenaikaiseen kuolemaan nuoruuden ja miehuuden iässä olevia tyttäriä ja poikia. Suurin murhe tunnettiin varmaan silloin, kun samana kesäisenä sunnuntaina 1928 haudattiin kaksi veljestä yhtä aikaa: Jalmar 39 ja Eeemeli 36 vuoden ikäisenä. He kuolivat peräkkäisinä päivinä keuhkotautiin. Vuonna 1928 Heikkilän isännyys siirtyi nuorimmalle pojalle Herman Alarik Liikaselle s.23.9.1897. Hän anoi vuonna 1934 lupaa ostaa tila, sai luvan ja lohkominen tapahtui seuraavana vuonna 1935. Alarik Liikasen, suvun viimeisen isännän kuoltua 1979, siirtyi tila perikunnalle, joka myi määräalan tilasta rakennuksineen Jaalan Lions Clubille marraskuussa 1979.
Liikasenmäki Jaalan Lions Clubin käyttöön
Liikasenmäen kunnostus on ollut järjestölle todella suururakka. Tarvittiin tuhansia talkootunteja ja innostunutta mieltä. Liikasenmäelle jäivät jäljelle hyvin huonokuntoiset rakennukset: päärakennus, joka aikoinaan jouduttiin rakentamaan uudelleen vuonna 1740 raivonneen Jaalan palon jälkeen, aitta, joka aivan kuin ihmeen kaupalla säästyi tulipalolta (nyt 200 vuotta vanha), sauna, puunavetta, lato ja riihi.
Liikasenmäki on Jaalan Leijonien tukikohta, mutta myös paljon muuta. Vuosien varrella se on ollut monen perheen ja järjestön juhlapaikkana, sekä matkailijoiden tutustumiskohteena. Liikasenmäeltä alkaa myös vuosittain Jaalan kesä ja joulu. Perinteinen kesäavaustapahtuma on yhteistä kunnan, yrittäjien ja LC:n toimintaa ja Joulumaa on toinen. Pihapiirin yhdessä kolkassa höyryää iso puurokeitin, toisaalla lapset pääsevät rekiajelulle, rakovalkea lämmittäää ja saunatuvassa istuu itse joulupukki muorineen. Klubin tarkoituksena on järjestää jaalalaisille joulumieltä.
Lähde: Liikaslinkki 1/1995