Seuraava kertomus julkaistiin Liikaslinkissä 2/2011. Kertomusta on tarkistettu alkuvuodesta 2012, sillä jutun julkaisun jälkeen Iitistä löytyi toinen erillinen Liikasta nimenään käyttänyt perhekunta, jonka jälkeläisiä asui 1970-luvulla Kuusankoskella. Myös havaittuja (kirjoitus)virheitä on korjattu.
Syksyn 2011 sukututkimuksissa aiemmin tuntemattomia Liikasia alkoi löytyä sieltä täältä. Suurin osa näistä Liikasista asui Hausjärven seudulla. Hausjärven lisäksi Liikasia löytyi Iitistä, Joutsasta, Korpilahdelta ja Iistä. Hausjärven yhden sukuhaaran jälkeläisiä asui ainakin 1970-luvulla Hyvinkäällä. Kirjoituksen loppuun on lisätty heinäkuussa 2013 myös kolme täysin ”irrallista” Liikasta Jyväskylästä, Hartolasta ja Uudestakaupungista.
Erilliset sukutaulut on laadittu Hausjärven ja Iitin Liikasista.
1) Hausjärvi
Hausjärvellä asui Hedvig Antintytär, s. 27.8.1815, joka mainitaan useana vuonna neiti Gyllenspetsin piiaksi. Hedvigille syntyi ns. omiin nimiin 7 lasta: Maria 8.10.1836 (k. 5.9.1851), Juho 29.7.1841, Kustaa 17.5.1844, Oskar 10.2.1852 (k. 18.9.1852), kaksoset Oskar 6.12.1854–6.12.1854 ja Viktor 6.12.1854–9.12.1854 ja Hedvig Helena 28.9.1856. Hedvig muutti Hausjärveltä Janakkalaan Hiivolan kylän Marttilan rustholliin tammikuussa 1835 ja palasi saman vuoden marraskuussa Hausjärvelle, jossa asui Herajoen kylässä eri taloissa. Hedvig kuoli Hausjärvellä 26.1.1870.
Hedvigin lapsista Juho muutti Lopelle 1859 Kormun kylän Ahlbackaan, josta palasi Hausjärven Arolammille 1862. Arolammilta Juho muutti Helsinkiin 1863. Juholla ei näy kirkonkirjoissa sukunimeä. Kustaa Hedviginpoika muutti Hausjärveltä Janakkalaan Hiivolan Marttilaan, josta hän muutti seuraavana vuonna Nurmijärven Kytäjärvelle. Kustaa ei käytä sukunimeä tuohon mennessä.
Hedvig Helena muutti Hausjärveltä Janakkalaan Hiivolan Marttilaan 1871 ja takaisin Hausjärvelle 1872 Herajoen kylään. Hedvig (Hedda, Heta) Helena käyttää sukunimeä Liikanen palatessaan Janakkalasta. Hedvig Helena Liikanen työskenteli piikana eri taloissa Herajoella. Hänelle syntyi 29.1.1874 poika Karl Kustaa, joka työskenteli renkinä Herajoella, kunnes kohtasi julman loppunsa 1.5.1894. Karl Kustaa Liikasen lopusta oli uutinen Helsingfors Aftonbladetissa, joskin uutisessa päivämäärä sekä uhrin nimi ja ikä ovat väärin. Hausjärven kuolleiden luettelosta löytyvän tiedon perusteella kyseessä ei voi olla juuri kukaan muu kuin Karl Kustaa, vaikka uutisessa nimi on August ja ikäkin on väärin.
Hedvig Helena avioitui 1890 muonamies Heikki Juho Iisakinpojan(s. 31.5.1846) kanssa. Pariskunta asui Herajoella.
Hausjärven toisen Liikasen porukan ja myös Iitin Liikasten jäljille päästiin erään verkossa olleen tutkimuksen avulla. (katso: http://suvut.genealogia.fi/markkula/public_files/8_sukupolvea/list_1/index.htm). Linkki toiseen tutkimukseen ei ole enää toiminnassa.
Kustaa Eeronpoika Hujalan, s. 23.5.1830 Loppi, Hevosoja, poika August alkaa käyttää Hausjärvellä asuessaan sukunimeä Liikanen. August Liikanen, s. 7.12.1856 Loppi, Launonen, työskenteli renkinä Hausjärvellä Herajoella ja Arolammilla. Hän asui myös hetken aikaa Helsingissä. August avioitui 24.6.1887 Ida Kustaava Lindholmin (28.3.1869 – 21.5.1910) kanssa 1887, ja pariskunnalle syntyi 6 lasta: Juho Antti 30.11.1887, Edla Matilda 23.4.1889, Karl Vilhelm August 22.3.1896 (k. 29.6.1919 Hausjärvi), Ida Julia 15.1.1899, Saimi Olivia 4.4.1900 ja Hilma Emilia 27.2.1902 (k. 18.6.1908 Hausjärvi).
Kunta- ja seurakuntajaon yhteydessä ainakin osa perheestä siirtyi Riihimäen kirjoihin. Juho Antti työskenteli Hausjärvellä muurarina. Hän avioitui Olga Josefina Heinosen, s. 25.3.1888, kanssa. Juho Antti kuoli 1.2.1918 Hausjärvellä. Saimi Olivia asui Riihimäellä, jossa työskenteli hierojana.
Kolmantena Hausjärven Liikasen sukukuntana ovat torppari Otto Josefinpoika Kroonin (s. 17.12.1844 Loppi) ja tämän puolison Helena Hedvig Hanströmin (s. 31.3.1846 Hausjärvi) pojan Juho Vihtori (s. 28.1.1880 Hausjärvi) perilliset. Juho Vihtorille ja puolisolleen Ida Sofia o.s. Hämäläiselle syntyivät Hausjärvellä lapset Lempi Ester 7.2.1905, Eino Johannes 18.1.1907 (k. 23.3.1907), Eino Vihtori (Viktor) 4.3.1908, Arvid Johannes 16.8.1910, Väinö Olavi 21.7.1913, ja kaksoset Toini Maria 24.11.1916–27.5.1917 ja Toivo Kalervo 24.11.1916. Perhe siirtyi Hyvinkään seurakuntaan seurakuntajaon yhteydessä 1917. Eino Vihtori asui Hyvinkäällä, jossa työskenteli kivityömiehenä ja myöhemmin konepajatyömiehenä. Hänellä ja puolisollaan Lempi Dagmar o.s. Lehtelällä oli 2 poikaa, jotka asuivat ainakin 1970-luvulla perheineen Hyvinkäällä. Arvid Johannes Liikanen muutti Helsinkiin, jossa toimi postimiehenä ainakin vielä 1975. Hän ainakin yritti muuttaa sukunimensä Krooniksi 1960-luvulla, mutta Helsingin henkikirjojen hakemistossa sukunimenä säilyy Liikanen ainakin 1975 asti.
2) Iitti
Iitin Perheniemessä asui renkinä Jaakko Davidinpoika (s. 12.7.1805) ja puolisonsa Eeva Liisa Juhontytär (s. 1808). Heille syntyi 30.4.1838 poika Antti, joka otti käyttöön nimen Liikanen. Antti vihittiin Maija Stiina Aatamintyttären (7.1.1834–20.2.1888) kanssa, ja parille syntyi Iitissä kolme lasta: Eeva Liisa 30.5.1859, Kalle 27.1.1861 ja Vilhelmiina 30.5.1868. Antti-isä oli ensin renki ja myöhemmin muonatorppari, joka toimi lisäksi metsävahtina. Eeva Liisa muutti Ruotsinpyhtäällä 1870-luvulla.
Muonamies Kalle Antinpoika Liikanen avioitui Liisa Matintytär Toivonojan (s. 28.8.1859) kanssa ja heille syntyvät lapset Ida Maria 19.9.1882, Hemming 12.3.1885, Anna 7.5.1888, Amanda 10.11.1890 ja Aino Armi 3.9.1897. Aino Armi syntyi Nastolassa ja muut lapset Iitissä. Perhe muutti Nastolaan joulukuussa 1892 ja takaisin Iittiin marraskuussa 1898. Nastolassa perhe asui Arrajoen kylän Jokelan torpassa ja Uusikylän Sipilässä. Työmies Hemming Liikanen asui 1950-luvulla Mäntsälän Sälinkään kylässä. Aino Armi vihittiin Wilhelm Aleksander Augustinpoika Laineen kanssa. Tästä avioliitosta syntyi kolme lasta. Aino Armi, joka jäi leskeksi 1928, vihittiin toiseen avioliittoon työmies Johan Partasen kanssa. Avioliitosta syntyi neljä lasta (kaikki Lappeella).
Hartolassa syntyi piika Eeva Stiina Eevantyttärelle lapsi Fredrika 28.4.1954. Fredrika synnytti Hartolassa omiin nimiinsä kaksi lasta, Aleksandran 13.6.1881 ja Herman Bernhardin 12.3.1886. Fredrika muutti Iittiin tehdastöihin ja otti käyttöön sukunimen Liikanen ennen vuotta 1900. Fredrika avioitui 1902 Erik Wileniuksen (s. 1836) kanssa. Tytär Aleksandra avioitui Kalle Juho Ekholmin kanssa 1900, ja pariskunta muutti poikansa Kaarlo Aleksanderin kanssa Jämsään 1902. Herman Bernhard Liikanen muutti Kuusankoskelle ja avioitui Erika Kivistön (s. 4.6.1887 Jaalassa) kanssa. Heille syntyi poika Pauli Armas 1915, jonka jälkeläisiä asui Kuusankoskella ainakin 1975 asti.
3) Joutsa
Mikkelin Wiikko-Sanomissa kirjoitettiin 13.8.1863 seuraawasti: ”Näinä päiwinä täältä wietiin murha-mies Siperiaan. Hänen nimi oli Heikki Liikanen, kotoperä Joutsasta ja ei täyttä 40 wuotta wanha.”
Joutsan kirkonkirjoista löytyi Heikki Marianpoika Liikanen. Syntymäajasta ei papeilla näytä olleen täyttä varmuutta, aluksi Joutsan lastenkirjassa syntymäaika on ”?” ja myöhemmin 1830. Heikin äiti oli sotilaan leski. Heikki työskenteli Joutsassa renkinä siellä täällä ja hänelle kertyi erilaisia rangaistuksia, esimerkiksi raippoja varastelusta.Heikki tuomittiin 1863 kuolemaan muonamies Mikko Paavonpoika Kuokkasen taposta ja ryöstöstä 11.6.1862. Rangaistus muutettiin pakkotyöksi Siperiassa. Heikki anoi armoa, jota ei hänelle suotu. Heikillä ei ollut aluksi sukunimeä, mutta kirkonkirjoissa lukee ”Henrik Mariasson, som kallas Liikanen”. Joko Heikki itse otti nimen Liikanen käyttöön tai sitten häntä alettiin nimittää Liikaseksi.
4) Korpilahti
Mikkelin kirkonkirjoissa ja Muuramen henkikirjoissa mainitaan suutari Kalle Liikanen, s. 9.5.1879 Korpilahti (ennen Wilander), vihitty 22.7.1900 Eveliina Lindgrenin kanssa, s. 14.4.1874 Lahti, Toivakka (=?), heillä lapset Lauri Johannes, s. 26.6.1900 ja Jalmar Edvard, s. 14.12.1903. Muuramen henkikirjoissa perheen kerrotaan olevan Amerikassa ja Amerikan päästä löytyykin saapumismerkintä.
5) Jyväskylän maaseurakuntaan muutti 1872 Uuraisilta Amanda Hetantytär Liikanen. Hänen sukunimenään on lastenkirjassa ja muuttaneiden luettelossa aluksi Liikala, mutta rippikirjoissa Amanda esiintyy Liikasena. Sukunimi on Liikanen myös paikallisessa sanomalehdessä julkaistussa vihkimisuutisessa. Amanda on todennäköisesti Uuraisissa 1850 syntynyt Amanda, jonka äiti oli Heta Juhontytär ja joka asui Huutoniemi-Liikolassa. Sukunimi on tässä tapauksessa tullut talon lisänimestä. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä sukunimi muuttuu myöhemmin Liikaseksi.
6) Hartolassa syntyi Maria Tobiantytär Höökille 1.4.1892 poika Otto, jonka nimenä on viranomaisten papereissa 1910-luvulla ”Liikanen (Höök)”. Otolla kolme täysi-ikäiseksi varttunutta veljeä, jotka kaikki käyttävät eri sukunimeä.
7) Uudenkaupungin rippikirjoissa esiintyy 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä merimies Fredrik Liikanen, jonka kerrotaan tulleen Raumalta. Fredrikin syntymämerkintää ei ole toistaiseksi löytynyt, joten hänen taustansa on vielä arvoitus. Fredrik mainitaan Oulussa 8.7.1869 päivätyssä Sovinto-nimisen laivan meripassissa. Jungmanni Fredrikin iäksi kerrotaan passissa 21 vuotta.
Yhteistä edellä mainituille Liikasille (kuten myös Längelmäen Liikasille) on se, että nimen Liikanen synty jää toistaiseksi arvailujen varaan. Eräs syy voisi olla Maarit Tillmanin ehdotus siitä, että uutiset Herman Liikasen toimista saattoivat toimia innoituksen lähteenä. Mikkelin Ilmoituslehdessä vuonna 1862 oli isompi kertomus Herman Liikasesta Garibaldin joukoissa.
Näiden sukuhaarojen tutkimista jatkettaneen muiden sukuhaarojen tutkimuksen ohessa mm. henkikirjojen avulla.
5.2.2012 Olli Liikanen, tutkimuksissa mukana Maarit Tillman. Täydennetty 12.7.2013. Päivitetty 30.7.2018.