Pian Helsinkiin saapumisensa jälkeen, Liikanen sai kutsun tulla keskustelemaan professori G. Z. Forsmanin (Yrjö Koskinen) kanssa. He juttelivat niitä näitä ja Liikanen tuli maininneeksi tanskalaisen Rasmus Raskin, jonka matkakirjan avulla […]
Suomalainen Emil von Qvanten ja tanskalainen Carl Rosenberg olivat salaa suunnitelleet Skandinavian unionia Kööpenhaminassa maaliskuussa 1864, kun Liikanen oli etulinjassa ennen Dybbølin tappiota. Suunnitelma vuosi lehdistöön. Kesäkuussa siitä kirjoitti Helsingfors
Isoäitini Hilda Alina Liikasen kirje tyttärelleen Orvokki Hilleville 11.3.1944. Mikkelissä Rakkahin Hillevi ”Lämpimin tervehtys ja kiittäin kirjeestäsi, tein sen kun pyysit kävin tänää Aarnion luona pappilassa ja kysyin sitä vihkimistä.
Helmikuun 2026 kuva Read More »
Herman Liikanen ja Rudolf Estlander lähtivät matkaan 11. Helmikuuta 1864. Heitä saattoi pari kestikievarin väliä eversti Theslöf. Turkuun saavuttiin hollikyydillä parissa päivässä. Oli sydäntalvi ja merellä myrskysi. Matka postiveneellä saariston
Herman Liikasen aika Garibaldin kansainvälisten vapaaehtoisten joukoissa jäi kuuteen kuukauteen, kun odotettua sotaa Venetsian ja Unkarin vapauttamiseksi ei kuulunut. Myös Unkarilaisen legioonan komentaja kenraali Türr erosi. Liikanen pyrki takaisin Suomeen
”Hyvä veli, pian seisot Liikasen rinnalla.” (Fredrik Illberg, 11.2.1864) Read More »
Kuva: Garibaldi saapuu Messinaan vuodelta 1861 (pubblicato da Perrin C. lith., public doman) Samaan aikaan, kun Herman Liikanen valmistautui ylioppilaskokeeseen keväällä 1854 syttyi Krimin sota. Suurvalta Venäjä pyrki kasvamaan etelään
Vuonna 1847 perustettiin ala-alkeiskoulut Mikkeliin ja Jyväskylään. Molemmissa oli yksi opettaja, jonka vuosipalkka oli 120 ruplaa. Mikkelin ala-alkeiskoulu oli yksiluokkainen. Opetuskieli oli ruotsi. Opettajaksi määrättiin Savonlinnanyläalkeiskoulun vt. kolleega Adolf Emerik
“Herra professori unohti Suomen!” (Adolf Emerik Olsoni, 1843) Read More »
Kuva: Ote Ristiinan kartasta, johon merkitty Herman Liikasen lapsuuden aikaisia tärkeitä paikkoja. Oikealla Herman Liikasen vanhemmat kuvattuna 1860-luvulla ja väritetty tekoälyn avulla. (Otsikon teksti on Turun Wiikko-Sanomien kirjoituksesta vuodelta 1821,
“Suomen kansa elikkä asukkaat owat, niinkuin tietään, neljää säätyä…” Read More »
Syyslomalla kuvasin Kansallisarkistossa Mikkelissä parisataa perukirjaa Suomussalmelta ja Taivalkoskelta. Niistä on saatu sukutauluihin paljon uusia nimiä. Kuvassa on yksityiskohta eräästä perukirjasta. 5.9.1984 No niin Hyvät Herrat Taivalkoskella. Minulla ei ole
Joulukuun 2025 kuva Read More »
Syksyn perinteisellä arkistomatkalla Mikkeliin on viime vuosina ollut tapana käydä myös Sylvi Ylösen luona. Tällä kertaa Sylvi esitteli itse tekemäänsä marjarovetta eli -tuokkosta tai -tuohista. Sylvi muisteli tehneensä tuohisen 40-luvun
Marraskuun 2025 kuva Read More »